Mariann Bernhardt tarkasteli suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Venäjän Volgan alueella puhuttavien mordvalaiskielten, ersän ja mokšan, määräisyyden ilmaisukeinoja ja transitiivisten eli objektin sisältävien lauseiden monimutkaista rakennetta.
Yksinkertainen transitiivinen lause suomen kielessä voisi olla vaikkapa minä ostin hevosen, jossa minä on subjekti, hevosen on objekti ja ostin on persoonassa taipuva predikaattiverbi. Suomen kielessä verbi taipuu pääasiassa vain subjektin mukaan eli siinä persoonassa ja luvussa, missä subjekti on. Tätä kutsutaan kongruoimiseksi. Mordvalaiskielissä verbin taipumiseen vaikuttaa usein myös objekti. Verbillä on kaksi erilaista taivutustapaa: subjektikonjugaatio, jossa verbi kongruoi subjektin kanssa (esim. ramiń ’ostin’) ja objektikonjugaatio, jossa verbi kongruoi sekä subjektin että objektin kanssa (esim. ramija ’ostin (sen)’).
FM Mariann Bernhardtin mukaan transitiivisten lauseiden rakenteeseen vaikuttavat monenlaiset semanttiset kriteerit, kuten se, pystyykö kuulija tunnistamaan objektin tarkoitteen tai onko objektin tarkoite keskeinen keskustelun kannalta. Merkittävää on myös se, missä sijassa objekti esiintyy ja se, hahmotetaanko verbin ilmaisema toiminta rajoitetuksi vai rajaamattomaksi. Lisäksi kahden läheisen sukukielen, ersän ja mokšan, välillä on eroja samanlaisten kieliopillisten kategorioiden käytössä.
Mordvalaiskielissä voidaan erottaa kolme taivutusluokkaa: perustaivutus, määräinen taivutus ja possessiivinen taivutus. Perustaivutuksessa ilmaistaan nominin tehtävää lauseessa eli erilaisia sijamuotoja (esim. veľe-se ’kylä-ssä’). Määräisessä taivutuksessa sijan lisäksi ilmaistaan, että nominin tarkoite on tunnettu kuulijalle (esim. veľe-se-ńť [kylä-ine-def] ’siinä kylässä’). Possessiivisessa taivutuksessa ilmaistaan sijan lisäksi sitä, kenelle nominin tarkoite kuuluu (esim. veľe-se-nze ’(hänen) kylä-ssä-nsä’).
Transitiivisissa lauseissa objekti voi olla neljässä sijassa. Sijan valinta riippuu nominin tarkoitteen tunnettuudesta, verbin semantiikasta ja verbin ilmaiseman toiminnan aspektista. Objekti, jonka referentti on kuulijalle tuntematon, on perustaivutuksen nominatiivissa. Sen sijaan objekti, jonka referentti on kuulijalle tunnettu, on yleensä määräisen tai possessiivisen taivutuksen genetiivissä tai inessiivissä. Erisnimet ja suurin osa pronomineista noudattavat kuitenkin yleisnimistä eroavia sääntöjä. Ne viittaavat lähtökohtaisesti tunnistettaviin tarkoitteisiin, ja ne ovat perustaivutuksen genetiivissä eli määräisyyden suhteen merkitsemättömässä taivutusluokassa objekteina (esim. Maša-ń ’Maša-n’).
Transitiivisissa lauseissa verbi voi olla joko subjekti- tai objektikonjugaatiossa. Verbi voi olla objektikonjugaatiossa vain sellaisten määräisten objektien kanssa, jotka ovat myös genetiivissä. Tällaisten objektien kanssa verbien konjugaatio voi kuitenkin vaihdella. Konjugaation vaihtelun kriteerit eroavat kahdessa läheisessä sukukielessä. Ersässä konjugaation vaihtelu korreloi aspektuaalisten oppositioiden kanssa. Erilaiset verbiryhmät käyttäytyvät konjugaation ja aspektin suhteen eri tavoin, mutta objektikonjugaatio ilmaisee lähtökohtaisesti rajoitettua toimintaa, kun puolestaan subjektikonjugaatio ilmaisee rajoittamatonta toimintaa. Mokšassa konjugaation vaihtelu ei vaikuta korreloivan aspektuaalisten oppositioiden kanssa yhtä vahvasti kuin ersässä.
***
FM Mariann Bernhardt esittää väitöskirjansa ”Määräisyys ja objektin merkitseminen mordvalaiskielissä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Educarium, Edu2 –luentosali, Assistentinkatu 5, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta osoitteessa https://utu.zoom.us/j/67353899578
Vastaväittäjänä toimii professori Riho Grünthal (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Sirkka Saarinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8639-2
