Monikansallinen yritys kohtaa monimutkaisen työsuhde- ja patenttilainsäädäntöjen vyyhdin (Väitös: OTK Anne-Mari Lummevuo, 29.2.2020, immateriaalioikeus)
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa pureudutaan kansainvälisen oikeusjärjestelmän ja eri työsuhde- ja patenttilainsäädäntöjen rajapinnoilla toimimisen haasteellisuuteen monikansallisen yrityksen näkökulmasta. Väittelijä Anne-Mari Lummevuo on aiemmin työskennellyt patenttijuristina globaalissa yrityksessä, joten hänellä on myös hyvin käytännöllistä kosketuspintaa väitöstutkimuksensa aihepiiriin.
Tutkimuksen keskiössä on teknologiayritys, jonka liiketoiminta on maailmanlaajuista ja jolle työntekijöiden tekemät keksinnöt ja yrityksen patentit ovat arvokkaita. Väitöskirja tarjoaa perusteellisen kuvauksen oikeudellisista näkökohdista ja potentiaalisista sudenkuopista yrityksen rajat ylittävässä toiminnassa, prosessissa keksinnöstä patentiksi.
– Väitöskirjan tapausesimerkit tarjoavat arvokasta käytännön näkemystä konfliktitilanteiden tunnistamiseen etukäteen ja ratkaisumalleja, jotka takaavat lainmukaisuuden, Turun yliopistossa väittelevä Anne-Mari Lummevuo sanoo.
Kansainvälisessä patentoinnissakin sovelletaan kansallisia lakeja
Kansainvälinen patenttijärjestelmä on hyvin harmonisoitua, mutta harmonisointia ei ole toistaiseksi ulotettu työoikeuteen ja työsuhdekeksintölainsäädäntöihin. Erilaiset oikeuksiensiirtomekanismit työntekijöiden tekemiin keksintöihin aiheuttavatkin haasteita yrityksen keksintöjen hallinnoimisen prosesseihin, joissa pitää huomioida maakohtaiset erot. Tähän liittyvänä erityiskysymyksenä väitöskirjassa tarkastellaan myös tietyillä lainsäädäntöalueilla oikeuksiensiirron tehokkuuteen vaikuttavaa keksintökorvausta ja sitä, miten yritys hallinnoi toisistaan eroavia korvausjärjestelmiä silloin, kun yrityksen keksijöitä työskentelee eri maissa.
Yrityksen patenttien pitää olla juridisesti päteviä, jotta niillä voidaan luoda taloudellista arvoa esimerkiksi lisensioimalla. Väitöskirjassa patenttien pätevyyttä tutkitaan erityisten kansallisten turvallisuussäännösten noudattamisen näkökulmasta. Näillä säännöksillä yksittäiset valtiot kontrolloivat, ja joissakin tapauksissa voivat jopa kieltää, tiettyjen teknologioiden viennin maasta patenttihakemusten muodossa.
– Käytännössä näiden säännösten nojalla ensimmäinen patenttihakemus tietyssä maassa tehdystä tai tietyn maan kansalaisen tekemästä keksinnöstä tulisi jättää kyseisessä maassa, mikä asettaa rajoituksia yrityksen omille patentointistrategioille, Lummevuo sanoo.
Konfliktitilanteet globaaleissa yhteiskeksinnöissä
Tutkimuksen erityisenä tarkastelukohteena on edellä mainittujen oikeudellisten kysymysten hallitseminen kansainvälisen yrityksen rajat ylittävässä yhteistyössä, jossa keksintö on usean eri lainsäädäntöalueelta kotoisin olevan keksijän yhteisesti tekemä. Tällöin yhteen keksintöön soveltuu samanaikaisesti useiden eri maiden oikeuksienottoa ja kansallista turvallisuutta sääteleviä lakeja, joita kaikkia yrityksen tulee noudattaa turvatakseen oikeudet keksintöön ja pätevän patenttisuojauksen sille relevanteilla markkinoilla.
Epäyhtenäiset työsuhde- ja patenttilainsäädännöt luovat yrityksille monimutkaisia lainmukaisuusvelvotteita. Väitöskirjassa tutkitaankin myös, olisiko mahdollista luoda holistinen lähestymistapa eri lakien noudattamiseksi, ensisijaisesti yrityksen omien ohjesääntöjen avulla, tai vaihtoehtoisesti tulevaisuudessa lakien harmonisoinnilla. Väitöskirjan kohderyhmänä voidaan siten pitää yritysten lisäksi myös lainsäätäjää.
Lummevuon väitöskirja on tiettävästi ensimmäinen kokonaisvaltainen aihetta koskeva oikeudellinen tutkimus, kattaen keksintöprosessin kokonaisuudessaan – yrityksen patenttiportfolion rakentamisen aina keksinnöstä patentiksi.
– Väitöstutkimukseni on esimerkki siitä, miten käytännön työssä havaituista ongelmatilanteista voi kummuta myös akateemista tutkimusta. Innovaatiojohtamista koskevassa kirjallisuudessa on kauan korostettu käytännön ja kontekstin yhdistämisen tärkeyttä. Väitöskirjassani toteutan tämän yhdistämällä pitkän käytännön kokemukseni oikeudelliseen kontekstiin, Anne-Mari Lummevuo sanoo.
Väitöskirjansa hän kirjoitti työn ohessa. Työ kansainvälisessä yritysmaailmassa vaihtui 7,5 vuotta sitten lennossa periturkulaisen perheyhtiön patenttijuristin pestiin, mutta edelleen Lummevuon työpäivät kuluvat – ehkä hieman yllättäen – kansainvälisen patentoinnin parissa.
***
OTK Anne-Mari Lummevuo esittää väitöskirjansa ”Complex of laws: interfacing different employment and patent regimes in global inventions – a piece of cake?” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29.2.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Ulf Petrusson (Göteborgs universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Tuomas Mylly (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on immateriaalioikeus.
Väittelijän yhteystiedot: anmalum@utu.fi
