Maagiset vuoret – alpinismi ja filosofia 1900-luvun alun Italiassa (Väitös: MA Eugenio Pesci, 9.5.2020, Italia)
Väitöskirjassa tutkitaan ensimmäistä kertaa irrationalismin, esoterismin, vuoriston kokemisen ja alpinismin välisiä monisyisiä suhteita 1900-luvun alun Euroopassa. Erilaiset kulttuuriin vaikuttaneet suuntaukset jättivät jäljen alpinismiin Italiassa 1900-luvun kolmena alkuvuosikymmenenä, maan yhteiskunnan ja historian kannalta kriittisellä hetkellä.
Kolmen kuulun italialaisen alpinistin ja intellektuellin Julius Evolan, Domenico Rudatisin ja Ettore Zapparolin kirjallisen tuotannon analyysistä käy ilmi, että heidän suhtautumisensa vuoristoon oli yhteneväinen vuosisadan alun irrationalistisen suuntauksen kanssa. Eugenio Pescin väitöstutkimus tarjoaa lähtökohdan aiheen jatkotutkimukselle ja syvällisemmälle tarkastelulle.
Myöhäisromantiikka ja positivismin kriisi vaikuttivat
1800-luvun lopun eurooppalainen kulttuuri, johon Friedrich Nietzschen ajattelu voimakkaasti vaikutti, tarjoaa tutkimukselle esoteerisuuteen, maagisuuteen sekä toisinaan dekadenssin sävyttämän myöhäisromantiikan viimeisiin tuotoksiin liittyviä lähtökohtia.
Positivismin, tieteen ja tekniikan kriisin aiheuttaneessa pettyneessä ilmapiirissä on havaittavissa merkkejä uudesta tavasta nähdä luonto ja sen hermeettinen, maaginen ja syvän hengellinen ulottuvuus. Tämä näkyy myös mm. arkkitehtuurissa, jossa vuoret piirtyvät lasikaupungeiksi (esim. Bruno Taut), kirjallisuudessa Gabriele D’Annuzion romaanien kautta sekä filosofiassa, joka usein tavoittelee itämaisia uskontoja ja mystiikkaa.
Monet oppineet alpinistit, joita Eugen Guido Lammerin Jungborn-teoksen teesit kiehtoivat, ryhtyivät vuorenseinämien valloitukseen vannoen kuoleman sekä mielen ja sielun katarsiksen nimeen.
Erityisesti Italian 1900-luvun merkittävimpiin kulttuurivaikuttajiin kuulunut filosofi ja alpinisti Julius Evola kuvasi alpinismia mielen vapautumisena kohti korkeampaa tasoa. Alpinisti ja intellektuelli Domenico Rudatis puolestaan ylisti vapautta liittäen sen esi-isiltä perittyihin ikiaikaisiin traditioihin. Milanolainen muusikko, kirjailija ja alpinisti Ettore Zapparoli nosti tuotannossaan esiin eräitä romantiikalle tyypillisiä elementtejä kuten äärettömyys, nostalgia ja suhde luontoon.
– Tutkimuksesta nousee esiin porvarillisen maailman rajallisuuteen pettyneen sukupolven, 1920- ja 1930-lukujen nuorten, halu muutokseen sekä hengelliseen ja kulttuuriseen emansipaatioon. Tästä on seurauksena pako luontoon, joillekin vuoristoon, josta elämälle toivotaan löytyvän toisenlainen ja ylevämpi ulottuvuus, Pesci kiteyttää.
***
MA Eugenio Pesci esittää väitöskirjansa ”Montagne magiche. Irrazionalismo, esoterismo e tardo romanticismo nella cultura alpinistica italiana della prima meta' del Novecento. Evola, Rudatis, Zapparoli” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 9.5.2020 klo 12.00.
Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64388545089
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Franco Brevini (Universita' degli Studi di Bergamo, Italia) ja kustoksena dosentti Antonio Sciacovelli (Turun yliopisto). Tilaisuus on italiankielinen. Väitöksen alana on italia.
Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 3338114901, metafish@icloud.com
