Lapsen selkänikaman rasitusmurtuma ei vaadi hoitoa kovalla tukiliivillä (Väitös: LL Ella Virkki, 29.10.2021, lastenkirurgia)
Spondylolyysi eli nikamakaaren höltymä on lannerangan nikamissa esiintyvä rasitusmurtuma, jota tavataan erityisesti nuorilla urheilijoilla. Ella Virkin väitöskirjassa todettiin, että sen hoito kovalla tukiliivillä ei lisännyt hoidon vaikuttavuutta verrattuna hoitoon pehmeällä tukiliivillä.
Spondylolyysi on yleisin nuoren urheilijan selkäkivun aiheuttaja ja se selittää jopa 47 prosenttia heidän alaselkäkivuistaan. Sen hoitona käytetään 3-4 kuukauden liikuntakieltoa, fysioterapiaa ja monissa keskuksissa kovaa tukiliiviä.
– Aiemmissa tutkimuksissa spondylolyysin on todettu luutuvan hyvin kovalla tukiliivihoidolla. Kova tukiliivi tehdään potilaalle mittojen mukaan, mutta se on silti tyypillisesti teini-iässä olevalle nuorelle henkisesti kuormittava hoito ja alkuun varmasti epämukavankin tuntuinen päällä. Tässä tutkimuksessa halusimmekin selvittää, mitkä kovan tukiliivin edut ovat verrattuna hoitoon pehmeällä tukiliivillä, joka on paljon potilasystävällisempi hoitomuoto, Turun yliopistossa väittelevä Ella Virkki kertoo.
Virkin väitöstutkimuksessa rakennettiin potilasasetelma, jossa potilaat hoidettiin muuten täysin identtisesti, mutta tukiliivi oli joko kova tai pehmeä. Tutkimuksessa todettiin, että murtumat luutuivat yhtä todennäköisesti, oli tukiliivi kova tai pehmeä. Hoitomuodolla ei ollut myöskään vaikutusta potilaan elämänlaatuun hoidon päättyessä.
Nikamakaaren liukuman leikkaus ei paranna elämänlaatua terveiden verrokkien tasolle
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät ennustavat murtuman luutumista.
– Kuten aiemmissa tutkimuksissa, tässäkin pystyimme osoittamaan, että mitä tuoreempi rasitusmurtuma on, sitä todennäköisemmin se luutuu. Spondylolyysi syntyy selkänikaman takakaaren rakenteeseen, ja jos se syntyy nikaman molempiin kaariin, on sen luutumistodennäköisyys pienempi kuin silloin, jos se on vain toisessa takakaaressa. On tärkeää tavoitella murtuman luutumista, sillä jos molemminpuolinen rasitusmurtuma jää luutumatta, voi jatkumona olla nikamakaaren liukuma eli spondylolisteesi, Ella Virkki kertoo.
Nikamakaaren liukuma on suurimmalla osalla potilaista pieniasteinen ja oireeton. Pienelle osalle se kuitenkin aiheuttaa hankalaa ja pitkäaikaista kipua tai liukuma on niin suuri, että se vaatii leikkaushoidon. Virkin väitöskirjassa todettiin nuoruusiässä leikattujen nikaman liukumapotilaiden elämänlaadun paranevan leikkauksen myötä kahden vuoden seuranta-aikana, mutta se ei silti saavuttanut samaa tasoa terveiden verrokkien kanssa.
– Vaikka harva spondylolisteesista kärsivä potilas joutuu leikkaukseen, heidän hoitopolkunsa on usein pitkä ja elämänlaatu heikentynyt mahdollisesti useamman vuoden ajan. Tutkimuksessa osoitimme, ettei elämänlaatu leikkauksenkaan myötä saavuta terveiden verrokkien tasoa. Tämän vuoksi spondylolyysin hyvä hoito on keskeistä, jotta nämä murtumat luutuisivat ja mahdollisimman harvalle nuorelle kehittyisi nikaman liukuma, Virkki kiteyttää.
***
LL Ella Virkki esittää väitöskirjansa ”Treatment of Pediatric Spondylolysis and Spondylolisthesis” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 29.10.2021 klo 12.00. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Kröger (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Ilkka Helenius (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastenkirurgia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: envirk@utu.fi
