Kunniaan liittyvä väkivalta jää helposti oikeuden katvealueelle (Väitös: OTM Tuuli Hong, 11.1.2020, oikeustiede)

Vaikka kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevaa keskustelua on käyty Suomessa jo 2000-luvun alusta asti, on väkivaltaan puuttumisessa ja etenkin sen rikosoikeudellisessa käsittelyssä edelleen huomattavia aukkokohtia. OTM Tuuli Hongin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa ongelmat paikallistetaan huomattavissa määrin tapaan, jolla kunniaan liittyvä väkivalta on Suomessa ymmärretty ja käsitteellistetty. 

Kunniaan liittyvä väkivalta on nähty lähinnä maahanmuuttajayhteisöjen mukana tulleena kulttuurisena ilmiönä sekä osoituksena yhteisöissä vallitsevasta sukupuolten välisestä epätasa-arvoisuudesta. 

– Ilmiöön puuttuminen tehostuisi huomattavasti, jos sitä tarkasteltaisiin näkökulmasta, joka huomioisi väkivallan yhteisöllisen luonteen. Yhteisöllisyys voi yksinkertaisimmillaan tulla esille siinä, että konkreettinen väkivaltateko on usean henkilön yhteistoiminnan tulos, Hong sanoo. 

Yhteisöllinen väkivalta haaste rikosoikeusjärjestelmälle

Yhteisöllisen väkivallan viitekehys on vieras yksilön autonomisuutta korostavalle rikosoikeusjärjestelmälle. Koska tekoja lisäksi tarkastellaan yksittäisinä, ajallisesti tiukasti rajattuina kokonaisuuksina, ei yhteisölliselle väkivallalle tyypillinen tekojen jatkuvuus tule huomioiduksi. 

– Esimerkiksi laittoman uhkauksen ja pakottamisen rikostunnusmerkistöjä voidaan soveltaa kunniaan liittyvän väkivallan tapauksiin vain harvoin. Yhteisöllisessä kontekstissa henkilöön kohdistuva uhkaus voi välittyä hyvinkin hienovaraisin keinoin, kun taas rikoslaissa laittomalta uhkaukselta vaaditaan aikaan ja paikkaan sidottua konkreettisuutta. 

Uhrin näkökulmasta tämä on ongelmallista. Jo muutoinkin korkea ilmoituskynnys kasvaa, kun vaarana on, ettei tekoihin ylipäätään voida puuttua viranomaisen käytössä olevin keinoin. 

Ei vain maahanmuuttajayhteisöjen ongelma

Oikeustieteellisessä tiedekunnassa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa tuodaan esille, että yhteisöllisen väkivallan haastavuus oikeusjärjestelmälle ei rajoitu vain kunniaan liittyvään väkivaltaan. 

– Suljettujen yhteisöjen sisällä käytettävä väkivalta on mekanismeiltaan hyvin samankaltaista yhteisöstä riippumatta. Uhrin näkökulmasta ongelmat paikantuvat pitkälti samoihin kohtiin, onpa kyse sitten kunniaan liittyvästä väkivallasta tai esimerkiksi kotimaisen uskonnollisen yhteisön sisällä harjoitettavasta väkivallasta, Tuuli Hong huomauttaa. 

***

OTM Tuuli Hong esittää väitöskirjansa Kunniaan liittyvän väkivallan uhrin oikeudellinen asema julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 11.1.2020 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, luentosali Cal 1, Caloniankuja 3, Turku). 

Vastaväittäjänä toimii professori Minna Kimpimäki (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on oikeustiede. 

Väittelijän yhteystiedot: tujrant@utu.fi