Ihmisen bakteerimikrobisto muuttuu papilloomaviruksen yhteydessä (Väitös: HLL Heidi Tuominen, 8.5.2020, suupatologia ja -radiologia)
Ihmisen bakteerimikrobisto vaikuttaa olevan erilainen papilloomavirusinfektion (HPV) yhteydessä. HLL Heidi Tuomisen väitöstutkimuksessa selvisi, että limakalvon bakteerimikrobiston koostumus äidin suussa, kohdunkaulalla ja istukassa sekä lapsen suussa oli erilainen, kun verrattiin HPV-DNA-positiivisten näytteiden bakteereita HPV-negatiivisten näytteiden bakteerikoostumukseen. Olennainen löydös oli, että HPV-positiivisissa näytteissä todettiin enemmän erilaisiin tautiprosesseihin liitettyjä bakteereita.
Heidi Tuomisen väitöskirjatutkimus keskittyi selvittämään raskaana olevien naisten suun limakalvojen, kohdunkaulan, istukan ja äidinmaidon sekä heidän vastasyntyneiden lastensa suun limakalvojen bakteerimikrobiston koostumusta ja sen yhteyttä DNA:n osoittamisella todettuun HPV-infektioon.
Tuominen tutki myös, vallitseeko äidin suun, kohdunkaulan ja istukan bakteerimikrobiston sekä lapsen suussa heti syntymän jälkeen todetun bakteeriston välillä yhteys.
– Äidin suussa, kohdunkaulassa, istukassa ja äidinmaidossa sekä lapsen suussa todettiin kaikissa niille ominainen bakteerimikrobisto, joka vaihteli anatomisten alueiden välillä. HPV-positiivisten näytteiden bakteerimikrobisto oli erilainen kuin HPV-negatiivisten näytteiden. Erot näkyivät äidin ja lapsen suusta sekä äidin kohdunkaulalta ja istukasta otetuissa näytteissä, Tuominen kertoo.
– Äidinmaitonäytteissä vastaavaa eroa ei löytynyt, mahdollisesti HPV-positiivisten näytteiden vähäisemmän määrän takia. HPV-positiivisissa näytteissä oli kokonaisuutena enemmän yleisiin tautiprosesseihin liitettyjä sekä esimerkiksi ennenaikaiseen synnytyksen ja keskenmenon riskiin yhdistettyjä bakteereita.
Istukassa viitteitä bakteereista
Aiemmin monet tutkimukset ovat perustuneet ajatukseen, jonka mukaan lapsi kehittyy steriileissä olosuhteissa ja kohtaa mikrobit aikaisintaan synnytyskanavassa. Tässä tutkimuksessa istukkanäytteistä löydettiin istukalle ominainen bakteerimikrobisto, joka lisäksi vaihteli HPV-statuksen mukaan.
– Nämä löydökset vahvistavat käsitystä, että myös istukassa voisi olla bakteereita, ja että sikiönkehityksen aikana lapsi kohtaa bakteereita jo ennen syntymäänsä.
Väitöskirjan kolmannessa osajulkaisussa todettiin, että heti syntymän jälkeen lasten suun mikrobisto muistuttaa eniten istukassa todettua mikrobistoa. Samankaltaisuus äidin synnytyskanavan tai suun bakteeriston kanssa oli vähäisempi.
Kokeellisen soluviljelyn tulokset odotetun kaltaisia
Väitöskirjatyöhön liittyneissä kokeellisissa tutkimuksissa arvioitiin HPV-positiivisten kohdunkaulasolulinjojen invaasiokykyä hyvänlaatuisista kohdun myoomakasvaimista kehitettyihin malleihin sekä HPV-virusmäärän ja ionisoivan säteilyn vaikutusta tähän invaasioon.
Tutkimuksissa todettiin, että HPV-positiiviset kohdunkaulan syöpäsolut kykenivät invasoimaan eli tunkeutumaan myoomapohjaisiin kudosmalleihin. Vähemmän HPV:tä sisältävä solulinja invasoi hieman voimakkaammin kuin suuremman virusmäärän sisältävä solulinja, mutta invaasion pinta-alalla ei ollut eroa. Altistus ionisoivalle säteilylle vähensi syöpäsolujen invaasiota.
Virusten ja bakteerien yhteisvaikutukset vielä huonosti tunnettuja
Ihmiskehon eri osien mikrobistolla voi olla suotuisia tai haitallisia vaikutuksia yksilön terveyteen. Bakteerit voivat suojata kehoa virusinfektioilta tai edesauttaa niiden tarttumista. Lisäksi virukset ja bakteerit voivat altistaa syövän kehittymiselle joko yksinään tai yhteisvaikutuksellisesti.
– Koska bakteerien ja virusten vuorovaikutukset ovat huonosti tunnettuja, halusimme kehittää tutkimusasetelman selventämään tunnetun potentiaalisesti karsinogeenisen viruksen yhteisvaikutuksia bakteerimikrobistoon. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että tutkittujen anatomisten alueiden bakteerimikrobiston koostumuksen ja HPV-infektion välillä on yhteys, Tuominen kertoo.
Tuomisen mukaan lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan selventämään virusten ja bakteerien syy-yhteyttä ja sitä, altistaako tietynlainen mikrobisto HPV-infektiolle vai lisääkö HPV-infektio tiettyjen potentiaalisten taudinaiheuttajabakteerien esiintymistä. Lisäksi tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että vastasyntyneen lapsen suun mikrobisto voi alkaa muodostua jo kohdussa ennen syntymää.
***
HLL Heidi Tuominen esittää väitöskirjansa ”Human papillomavirus infection and bacterial microbiota in women and infants – with special reference to malignancy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.5.2020 klo 12.
Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/64457177403
Vastaväittäjänä toimii professori Juan Miguel Rodríguez (Complutense University of Madrid, Espanja) ja kustoksena dosentti Jaana Rautava (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on suupatologia ja -radiologia.
Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: p. 044 0220391, heemtu@utu.fi
> Väittelijän kuva
