Hoitajien äkillisiä sairauspoissaoloja voidaan korvata päivittäisen resursoinnin mallilla (Väitös: TtM Outi Tuominen, 21.2.2020, hoitotiede)
Hoitotyön arkihaasteena on varmistaa riittävä hoitohenkilökunnan määrä ja osaaminen, mihin kuluu nykyisellään paljon aikaa ja vaivaa. Outi Tuominen kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sairaaloiden päivittäisen resursoinnin mallin, jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan hyödyntää paremmin. Päivittäiseen resursointiin kannattaa panostaa, koska se tehostaa organisaation jo palkattujen hoitajien työpanoksen kohdistamista kustannustehokkaasti oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Tehokkaimmin päivittäisen resursoinnin mallia toteutetaan erilaisten sähköisten sovellusten avulla. Outi Tuomisen väitöstutkimuksessa kehitettiin ja käyttöönotettiin sovellus, joka on nyt käytössä seitsemässä eri sairaalassa Porissa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Oulussa, Mikkelissä, Raumalla ja Forssassa.
Sovellukseen merkitään yksikkötasolla käytettävissä olevat hoitotyön resurssit, ja eri yksiköt voivat järjestelmän kautta varata itselleen tarvittaessa resursseja toisesta yksiköstä.
Sovelluksen käyttö vähensi merkittävästi hoitotyön lähiesimiesten poissaolojen korvaamisen liittyviä työsuoritteita, kuten puheluita ja sähköposteja. Myös aliresursoidut työvuorot ja hoitohenkilökunnan suunnittelemattomat työvuorojen vaihdot vähenivät merkittävästi, kun päivittäisen resursoinnin mallia toteutettiin sähköisen sovelluksen avulla.
– Kun sairaalassa siirryttiin sähköisen sovelluksen käyttöön, hoitohenkilökunnan 2612 äkilliseen poissaoloon liittyvät lähiesimiesten työsuoritteet vähenivät 3,2:sta 1,2:een. Tämä voi kuulostaa vähäiseltä, mutta ajallisesti yhden poissaolon korvaamiseen kohdistettu työaika väheni puolella, yli tunnista 24 minuuttiin, Tuominen kertoo.
Mallin käyttö tuo kustannussäästöjä
Päivittäisen resursoinnin mallissa hyödynnetään sekä vara- että lainahenkilöitä. Varahenkilöt ovat hoitajia, joiden työnkuvaan kuuluu työpisteen vaihtaminen jopa päivittäin. Lainahenkilöillä taas tarkoitetaan hoitajia, jotka pääsääntöisesti työskentelevät aina samalla osastolla, mutta todelliseen tarpeeseen perustuen heidät voidaan siirtää toiseen yksikköön työvuoronsa ajaksi.
Sähköisen sovelluksen käyttöönoton myötä sekä vara- että lainahenkilöiden käyttö tehostui. Jokainen äkillinen poissaolo, joka korvataan lainahenkilöllä ulkopuolisen sijaisen sijaan, säästää organisaatiolle yhden hoitajan päiväpalkan. Näin ollen sovelluksen käyttöönotto toi sairaaloille myös kustannussäästöjä.
– Tutkimuksen yhteensä 16 viikon seuranta-ajanjakson aikana toteutui yhteensä 227 lainavuoroa. Arvioitu kustannussäästö henkilöstökuluissa oli yhteensä noin 36 000 euroa, kun poissaolo korvattiin lainahenkilöllä ulkopuolisen sijaisen asemesta. Muodostunut kustannussäästö vastaa lähes yhden sairaanhoitajan vuosipalkkaa, Tuominen huomauttaa.
Vahva johtajuus ja yhteistyö takaavat onnistumisen
Päivittäisen resursoinnin mallin käyttöönotto vaatii vahvaa johtajuutta ja tiivistä yhteistyötä henkilöstön kanssa. Lainavuoromallin käyttöönotto ja varahenkilöstön käytön optimointi ei ole haasteetonta.
– Muutokseen tulee valmistautua hyvin ja huomioida hoitohenkilökunnan totuttuun työtapaan ja työtehtäviin liittyvä muutos. Lainavuoromallilla ei korvata erityisosaamista, mutta lainavuorolaisella on pääsääntöisesti valmius toteuttaa hyvää perushoitoa. Lainavuorolaisella tulee aina olla nimetty työpari vieraassa yksikössä, Tuominen korostaa.
Tutkimustuloksista kävi selkeästi ilmi, että lainavuorokokemus ei lisännyt hoitajien kokemaa stressiä. Lainavuorossa olleet hoitajat raportoivat positiivisia näkökulmia, kuten että oman yksikön tilanne mahdollisti lainavuoron, potilaat hyötyivät annetusta hoidosta ja lainavuorolaista kohdeltiin työvuorossa hyvin. Lainavuoroihin liittyi kuitenkin joitain tekijöitä, jotka stressaavat hoitajia.
– Vieraassa ympäristössä on haastavaa löytää oikeita tarvikkeita ja hoito-ohjeita. Nimetyn työparin puute lisää stressin kokemusta, kuten myös se, jos perehdytyksestä tingitään. Erityisesti hoitajat kaipaavat kiitosta joustavuudesta omalta esimieheltään, mutta myös kollegoiltaan, Tuominen lisää.
***
TtM Outi Tuominen esittää väitöskirjansa Rescheduling sudden absences of nursing staff in hospital settings julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.2.2020 klo 12.00 (Tyks, U-sairaala, Naistenklinikan luentosali, Kiinamyllynkatu 4-8, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Merja Miettinen (Kuopion yliopistollinen keskussairaala) ja kustoksena professori Sanna Salanterä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.
Väittelijän yhteystiedot: 050 4111 494, outi.tuominen@tyks.fi
