Turun Yliopistosäätiön omistamalla Bengtskärin majakalla on tehty kaksivaiheista energiaremonttia, jonka tavoitteena on päästä irti öljyriippuvuudesta ja saavuttaa hiilineutraali energiahuolto. Säätiö on käynnistänyt keräyksen energiahankkeen tueksi. Lue lisää Yliopistosäätiön ajankohtaisista kuulumisista!
Turun Yliopistosäätiö esitteli energiahanketta keskiviikkona 7.6.2023 Bengtskärin majakalla, jonne säätiö oli kutsunut tärkeitä sidosryhmiään tutustumaan energiahankkeeseen, käynnistämään keräystä hankkeen tueksi sekä tutustumaan majakkasaaren kesään.
Yliopistosäätiön omistama Bengtskärin majakka sijaitsee Hangon edustalla. Majakka on suosittu vierailukohde, jota hoitaa Paula ja Per Wilsonin perhe. Majakan perinteen, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon vaalimiseksi työskentelee myös Bengtskärin neuvottelukunta.
Majakkasaaren energiahuolto on ollut viime vuoteen saakka täysin riippuvainen öljystä. Vuonna 2022 majakalle vedettiin sähkökaapeli ja tämän vuoden aikana on tarkoitus siirtyä kalliolämpöjärjestelmään.
– Toimenpiteiden tavoitteena on päästä irti öljyriippuvuudesta ja saavuttaa hiilineutraali energiahuolto. Kustannuksia ovat olleet jakamassa myös muun muassa matkapuhelinoperaattorit, rajavartiolaitos ja Suomen Erillisverkot, sillä merellisenä tukiasemana majakkasaareen liittyy myös huoltovarmuus niin siviili- kuin turvallisuusviranomaistoiminnan näkökulmasta, kertoo Yliopistosäätiön toimitusjohtaja Mikael Luukanen.
Säätiön edustajat avasivat majakalla keräyksen energiahankkeen tueksi. Lahjoitukset suunnataan säätiön Bengtskär-rahastoon ja keräystuotot käytetään maalämpöinvestointiin ja aurinkopaneeleihin. Energiaremontin ensimmäiseen vaiheeseen on jo saatu merkittäviä lahjoituksia esimerkiksi turkulaiselta Kiinteistösäätiöltä.
– Majakan ystävien keräyspanokset tukevat majakan ylläpitoa, jota pitkällä aikavälillä hoitaa erinomaisen etevä Wilsonien yrittäjäperhe. Keräysten avulla on aiemmin esimerkiksi saumattu majakan pyöreä torni, kunnostettu erilaisia asuintiloja ja ikkunoita ja tehty saniteettijärjestelmä. Energiaremontin jälkeen vuorossa on peltikatto 5–10 vuoden kuluttua, kertoo Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto.
Monipuolisia ja mielekkäitä tehtäviä säätiön omaisuudenhoidossa
Pekka Kanervisto työskenteli vuosina 1996–2021 Turun Yliopistosäätiön asiamiehenä. Nykyään hän toimii säätiön osa-aikaisena varainhankinnasta vastaavana asiamiehenä. Tasavallan presidentti myönsi toukokuussa Kanervistolle kanslianeuvoksen arvonimen osoituksena yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.
– Minulle on ollut hyvin tärkeää olla osa Turun yliopistoyhteisöä. Olen itse opiskellut Turun yliopistossa ja vanhempani olivat yliopiston palveluksessa pitkään. Olen asiamiehenä päässyt osallistumaan todella mielenkiintoisiin ja antoisiin projekteihin, esimerkkeinä juuri Bengtskärin majakan ja Villa Tammekannin hankkimiset ja yliopiston rakennushankkeet. Työ on ollut palkitsevaa eikä tylsää ole ollut koskaan. Yhteistyö yliopiston johdon ja säätiön hallituksen liike-elämää edustavien jäsenten kanssa on ollut erinomaista, Kanervisto sanoo.
Kanervisto on tehtävissään keskittynyt säätiön omaisuudenhoitoon. Testamenttilahjoitukset ovat säätiön uusin painotus.
– Testamenttilahjoitukset ovat tietenkin herkkä asia. Me toimimme tässä konservatiivisesti ja pyrimme markkinoimaan testamenttilahjoituksen mahdollisuutta – testamentti tieteelle on hyvä ratkaisu, kun rahat jäävät tekemään hyvää. Meillä on käytössä järjestelmä, jossa voidaan korvamerkitä omaisuus tietyksi nimikkorahastoksi, jossa raha lähtee tuottamaan ja poikimaan. Suurin osa jaetaan apurahoina, mutta pääomaa kasvatetaan myös vähän, jotta rahasto generoi jatkuvasti yli ajan tuottoa jaettavaksi, Kanervisto kertoo.
Yliopistosäätiön kuuluisin testamenttirahasto on kalastaja ja maanviljelijä Kosti Hammarön rahasto, josta viime vuoteen mennessä oli jaettu 500 apurahaa yhteensä miljoonan euron edestä.
– On ollut hienoa kertoa Hammarön lahjoitusmaa-alueelta mökkipaikan itselleen ostaneille mökkiläisille, paljonko apurahoja on jaettu ja miten monipuoliseen tutkimukseen lääketieteen alalla tuottoja on käytetty. Hammarön lahjoitus oli suuri, mutta pienemmistäkin rahastoista tulee ajan mittaan merkittäviä. Tyypillisesti rahasto muodostetaan esimerkiksi pankkitilille varattujen niin sanottujen hautarahojen ylijäämästä ja asunto-osakkeesta, Kanervisto kertoo.
– Eniten testamenttirahastoja on lääketieteessä, humanisteille, oikeustieteilijöille ja yhteiskuntatieteilijöille taas vähemmän. Monialaisesta yliopistosta löytyy testamenttirahastoilla tuettavia kohteita valtava määrä. Säätiö on kaikessa toiminnassaan yliopiston tarkoitusperiä tukeva yhteisö, Kanervisto sanoo.
– Samoja hyviä periaatteita pyritään jatkossa soveltamaan Seilin rakennuskannan ja toiminnan elvyttämisessä, Kanervisto ja Luukanen kertovat.
