Yhdysvalloissa eletään viimeistä viikkoa ennen presidentin vallan vaihtumista. Tammikuun alussa Trumpin kannattajat tunkeutuivat kongressirakennukseen. Professori Benita Heiskanen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta kertoo, mitä viimeaikaiset tapahtumat kertovat Yhdysvaltain politiikasta.
Benita Heiskasen mukaan Yhdysvaltain kaksipuoluejärjestelmä on pitkään ollut pattitilanteessa. Äänestäjät kokevat valtavirtapolitiikan ryvettyneeksi ja arjesta vieraantuneeksi. Tyytymättömyyttä lisää globalisaation ja pandemian aiheuttama taloudellinen ahdinko. Kansallinen teollisuus on tyrehtynyt, kun tuotanto on viety kolmansiin maihin.
Samalla puolueet ovat jatkaneet entisellä linjallaan.
– Puoluepolitiikka ja tavallisten ihmisten intressit eivät enää kohtaa, Heiskanen toteaa.
Donald Trumpin suosio perustuu Heiskasen mukaan voimakkaalle tunnelataukselle. Kansalaiset kokivat, että ehdokas puhui suoraan heille ja heidän kieltään.
– Trumpin kannattajat ovat täysin tympääntyneitä koko poliittiseen järjestelmään, ja siksi he alun perin äänestivät tällaista vaihtoehtoehdokasta.
Heiskanen toteaa, että kärjistyneen tilanteen takia koko poliittisen järjestelmän toimivuutta joudutaan nyt pohtimaan perustusasiakirjojen valossa. Oikeuslaitos on politisoitunut, ja vaalijärjestelmä on aiempien kaksien vaalien perusteella todettu ongelmallisiksi.
– On tullut selväksi, että perustamisasiakirjat ja 1700-luvun lopuilla luotu järjestelmä toimii silloin, kun kaikki noudattavat yhteisiä poliittisia pelisääntöjä. Viimeisen neljän vuoden aikana tilanne on ollut usein se, ettei löydy enää ratkaisuja, eikä tiedetä mihin asiakirjoihin vedottaisiin tai minkä tahon puoleen käännyttäisiin.
Loppumetrien kädenvääntö on kiivasta
Uuden presidentin Joe Bidenin ja varapresidentti Kamala Harrisin virkaanastujaiset pidetään tammikuun 20. päivänä. Heiskanen toteaa, että levottomuuksiin varaudutaan niin Washington DC:ssä kuin osavaltioissakin.
– Nyt käydään poliittista kädenvääntöä siitä, millä tavalla entinen presidentti joutuu edesvastuuseen näistä tapahtumista, ja millainen yhteisymmärrys löydetään, vai löydetäänkö.
Esillä ovat olleet viraltapano ja virkarikossyyte, ja presidentin toimintakyvyn heikentämistä on väläytelty. Lopputulos riippuu Heiskasen mukaan siitä, mikä on poliitikkojen mielestä eettisesti ja moraalisesti oikein, mutta vaakakupissa painaa myös, mikä on järkevää ja toteutettavissa. Lisäksi mahdollisilla toimenpiteillä on jo kiire.
– Monet demokraatit ja jotkut republikaanit ajavat sitä, että presidentti astuu itse alas tehtävästään. Toisiksi mieluisin vaihtoehto tuntuu olevan, että varapresidentti ja hallituksen enemmistö perustuslain 25. lisäyksen nojalla toteaisivat presidentin kyvyttömäksi hoitaa tehtäviään, jolloin varapresidentti hoitaisi loppukauden presidentin tehtäviä.
Myös seuraamuksia on mietittävä. Kärjistäisikö esimerkiksi uusi virkarikossyyte yhteiskunnallista ilmapiiriä entisestään?
– Tilanne on sillä tavalla erikoinen, että nyt ollaan navigoimattomilla vesillä. Ei ole yhtä oikeaa käsikirjoitusta, vaan joka päivä tuodaan esiin uusia näkökulmia, Heiskanen kuvailee.
Teksti: Sara Harju
