Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on myöntänyt lähes 24 miljoonan euron rahoituksen 44 akatemiahankkeelle. Turun yliopistoon akatemiahankkeen rahoitus myönnettiin yhdeksälle tutkijalle.
Akatemiahankerahoitus myönnetään neljäksi vuodeksi. Kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunta pitää tärkeänä, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita. Pääpaino on kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä.
Akatemiahanke on kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Tutkimussuunnitelman korkean tieteellisen laadun ohella toimikunta painottaa rahoituspäätöksissä erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä tieteen uudistumiseen.
Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta päätti rahoittaa korkealuokkaisia hankehakemuksia kansainväliseen vertaisarviointiin perustuen.
– Lisäksi toimikunta kiinnitti huomiota myös edustamiensa tieteenalojen moninaisuuteen ja rahoitti siten laaja-alaisesti eri tutkimusaloja. Kilpailu tutkimusrahoituksesta oli tällä kertaa poikkeuksellisen kovaa, minkä vuoksi akatemiahankkeiden hyväksymisprosentti jäi alhaiseksi. Moni erinomaiseksikin arvioitu hanke jää valitettavasti tänä vuonna ilman rahoitusta, sanoo toimikunnan puheenjohtaja, professori Petri Karonen.
Turun yliopistoon rahoitusta yhdeksälle hankkeelle
Turun yliopistoon kilpailtuja akatemiahankkeiden rahoituksia myönnettiin yhdeksälle tutkijalle yhteensä lähes 3,5 miljoonalla eurolla.
Professori Niina Nummela on yksi rahoituksen saaneista tutkijoista. Hän tutkii yhteisessä konsortiohankkeessa Åbo Akademin professorin Wilhelm Barner-Rasmussenin kanssa kosmopoliittista elämää, identiteettiä ja työn tulevaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään globaalisti liikkuvien ihmisten ja niin kutsuttujen maailmankansalaisten näkemyksiä siitä, mitä kestävä, syrjimätön ja merkityksellinen työ sekä elämäntapa ovat.
Tutkimuksen taustalla vaikuttaa huomio siitä, että Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa ulkomailta ja töihin halutaan houkutella koulutettuja osaajia. Nummelan ja Barner-Rasmussenin akatemiahanke pyrkii osoittamaan, kuinka suomalaista yhteiskuntaa tulisi kehittää, jotta yhä useammat globaalisti liikkuvat ihmiset ja kansainväliset osaajat muuttaisivat ja kiinnittyisivät Suomeen.
Turun yliopistossa rahoituksen saivat:
- Lahti, Leo: Digitaaliset menetelmät kotimaisen kirjallisuushistorian uudistajana / Konsortio: DHL-FI, 328 425 e
- Launis, Kati: Digitaaliset menetelmät kotimaisen kirjallisuushistorian uudistajana / Konsortio: DHL-FI, 280 647 e
- Taivalkoski-Shilov, Kristiina: Kertova teksti, kääntäjä ja kone: käyttäjäystävällistä kaunokirjallisuuden käännösteknologiaa etsimässä, 492 233 e
- Korhonen, Outi: Kestävyyden hyväksi työskentelevien autonomisten desentralisoitujen organisaatioiden (DAO:jen) kriittinen tarkastelu, 479 214 e
- Nummela, Niina: Kosmopoliittinen elämä, identiteetti ja työn tulevaisuus / Konsortio: COSMO, 280 000 e
- Railo, Henry: Puheen tuoton metakognitiivinen arviointi: Hermostollisista mekanismeista näyttöön perustuviin kliinisiin interventioihin, 499 942 e
- Huumo, Tuomas: Suomen suhteet: suomen kielen relationaalisten predikaattien muuttuminen 1500-luvulta nykypäivään (FiRe), 481 011 e
- Pfister, Jan: Suorituskyvyn johtaminen kohti kestävää tulevaisuutta: Tutkimus prososiaalisten olettamusten toteuttamiskelpoisuudesta, 498 858 e
- Joronen, Katja: Tubettajat nuorten mielenterveyden vertaistukijoina (TUBEDU) / Konsortio: TUBEDU, 222 664 e
