Virtuaaliseminaari käsitteli poliittisen vaikuttamisen malleja monesta näkökulmasta

Turun yliopiston työelämäprofessori Anders Blom esitteli seminaarissa tuoreen raportin, joka on koostettu helmikuussa järjestetyn Suomen malli murroksessa -seminaarin pohjalta. Julkaisu on yhteenveto poliittisen talouden sääntelykeskustelusta Suomessa.

– Tilanne on se, että meillä on läpinäkyvyyden alueella paljon tehtävää. Tämä ei ole moite vaan havainto, jotta työmarkkinajärjestöillä ja korporaatioilla olisi parempi valmius päästä käsiksi valmistelutietoon.

Blom toi esiin, ettei valtioilla ole yhtenäistä määritelmää lobbaamisesta tai lobbareista. Hän totesi myös, että nykyisellään osallistuminen lainvalmisteluun ei ole yhdenvertaista.

– Meillä on rajalliset resurssit seurata lainvalmistelun jalanjälkiä, vaikka siinä on tapahtunut kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana.

Blom kertoi myös, että avoimuusrekisterin valmistelu on käynnistynyt, ja että keskustelu rakenteellisesta korruptiivisuudesta on saamassa uutta syvyyttä. Yhtenä raportin pääviestinä oli myös äänestysaktiivisuuden laskeminen ja niin sanottu vapaamatkustaminen.

– Mitä passiivisempia äänestäjät ovat, sitä enemmän esiintyy vallan väärinkäyttöä tai ainakin se on mahdollista.

Seminaarin keynote-puheen piti Tarton yliopiston vieraileva professori Siim Kallas, joka on toiminut useissa ministeritehtävissä Virossa sekä Euroopan komission jäsenenä vuosina 2004–2014.

Kallas kertoi, millaisella prosessilla Euroopan avoimuusaloite (ETI) lähti liikkeelle. Valmistelu alkoi vuonna 2005, ja vapaaehtoinen lobbausrekisteri luotiin vuonna 2008. Kallaksen mukaan tavoitteena oli luoda luottamusta EU-tason päätöksentekoon. Yksi Euroopan avoimuusaloitteen tärkeimmistä konkreettisista tavoitteista olikin luoda lobbausrekisteri ja tehdä päätöksentekoa avoimemmaksi.

Lisäksi tilaisuudessa kuultiin niin yksittäisiä puheenvuoroja, haastatteluja kuin paneelikeskusteluja sekä paikan päällä että etäyhteyksin. Ensimmäisen paneelikeskustelun moderoi professori Markku Jokisipilä.