Turun Yliopistosäätiö julkisti maanantaina 13.5. perinteisessä Snellmanin päivän juhlassaan kevään 2019 apurahat. Apurahoja myönnettiin Turun yliopiston tutkijoille, tutkimusryhmille, opettajille ja jatko-opiskelijoille 236 kappaletta, yhteensä 961 809 euroa. Yleisrahaston lisäksi apurahoja jaettiin säätiön hallinnoimista yli 70 nimikkorahastosta.
Turun Yliopistosäätiön apurahojen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret tutkijat. Kevään 2019 haussa yli puolet apurahasummasta myönnettiinkin väitöskirjatyöskentelyyn. Apurahoista päättää Turun Yliopistosäätiön hallitus.
– Yliopistosäätiön hallitus haluaa päätöksellään edistää erityisesti lupaavien nuorten tutkijoiden tekemää työtä ja kansainvälistymistä Turun yliopiston eri tiedekunnissa, kertoo asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja säätiön hallituksen jäsen, vararehtori Riitta Pyykkö.
Nuoren tutkijan apurahojen ohella säätiö myönsi tutkimusapurahoja sekä matka-apurahoja ulkomaisiin konferensseihin ja tutkimusmatkoihin. Apurahojen lisäksi myönnettiin 21 tutkijahuonestipendiä Granö-keskus Villa Tammekanniin.
Monipuolista ja laaja-alaista tutkimusta
Kevään apurahoja juhlittiin maanantaina 13.5. Liedon Vanhalinnassa. Tilaisuuden tervetuliaissanat lausui Yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki ja juhlapuheen piti Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen. Suomisen puhe käsitteli muun muassa muuttuvaa yliopistolaitosta sekä tieteen luonnetta.
– Tiede on itse asiassa aina pyrkinyt uteliaisuuden tyydyttämisen ohella tuottamaan niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia, sekä taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä, Suominen lausui puheessaan.
Yliopistosäätiön apurahansaajien tutkimusaiheiden kirjo oli tänä vuonna laaja. Apurahoja myönnetään erityisesti nuorille tutkijoille. Juhlapuheen jälkeen tilaisuudessa kuultiin vararehtori Pyykön johdolla kolmen apurahansaajan esittelyt tutkimuksistaan.
OTM Anna Hurmerinta-Haanpää sai nuoren tutkijan apurahan väitöstutkimukselleen, jonka aiheena ovat sopimusten eri käyttötarkoitukset. Monitieteinen tutkimus yhdistää sopimusoikeudellista, kauppatieteellistä, oikeussosiologista ja muotoilututkimuksen tutkimustraditioita.
– Tutkimukseni valmistuneen osan pääargumentti on, että sopimuksia tulisi käyttää nykyistä monipuolisemmin, muun muassa koordinoimaan ja edistämään osapuolten välistä yhteistyötä sekä johtamaan organisaatiota. Tällä hetkellä sopimuksia käytetään lähinnä turvaamistarkoituksessa, millä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia yhteisöille, Hurmerinta-Haanpää avasi tutkimustaan.
VTM Jukka Sivoselle myönnettiin toistamiseen nuoren tutkijan apuraha väitöstutkimukselle, jonka aiheena ovat ilmastopoliittiset asenteet Euroopassa.
– Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaisia erilaisia ilmastopoliittisia keinoja eri Euroopan maissa ja ihmisryhmissä kannatetaan ja vastustetaan, Sivonen sanoi.
Tilaisuudessa tutkimustaan esitteli myös erikoistutkija Elisa Närvä, jolle myönnettiin apuraha tutkimukselle, jossa selvitetään solun ulkopuolisten tekijöiden roolia kantasolujen ja syövän säätelyssä.
