Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on valinnut 24 uutta akatemiatutkijaa ja 33 tutkijatohtoria. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin yhdelle uudelle akatemiatutkijalle ja kuudelle tutkijatohtorille.
BTY-toimikunta painotti akatemiatutkijoiden valinnassa hakemuksen korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi selkeän nousujohteista ja itsenäisyyttä osoittavaa urakehitystä sekä vahvaa kansainvälistymistä. Toimikunta on päätöksenteossaan ottanut huomioon koronapandemian vaikutukset liikkuvuuteen ja sen suunnitteluun.
Akatemiatutkijoiden rahoitukseen käytetään tänä vuonna noin 11 miljoonaa euroa. Tehtävään saapui 176 hakemusta ja näistä rahoitettiin noin 14 prosenttia.
Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin yhdelle uudelle akatemiatutkijalle. Silke Van den Wyngaertin hankkeessa tutkitaan kasviplanktonien eli levien ja syanobakteerien loisia. Kasviplankton on merten merkittävä hiilinielu. Loisten aiheuttamat muutokset kasviplanktonin esiintymisessä voivat siten vaikuttaa suuresti maapallon ilmastoon.
Projektin tarkoituksena on vastata lukuisiin kysymyksiin tietyn loissieniryhmän vaikutuksista kasviplanktoniin. Mitä lajeja esiintyy? Kuinka paljon niitä on? Voivatko ne hallita kasviplanktonin kukintoja? Miten ilmastoon liittyvät meren suolapitoisuuden muutokset vaikuttavat loisten ja niiden isäntien väliseen suhteeseen? Projektin tavoitteena on myös tunnistaa loisten leviämisen optimaaliset olosuhteet. Viisivuotisen hankkeen rahoitus on yhteensä 447 650 euroa.
Rahoitusta kuudelle tutkijatohtorille
BTY-toimikunta myönsi rahoituksen myös 33 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta painotti tutkijatohtoreiden valinnassa suunnitelman korkean tieteellisen laadun ja hakijan pätevyyden lisäksi tänä vuonna erityisesti hakijan suunnittelemaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja liikkuvuutta. Rahoitusta myönnettiin yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Data-analytiikan tutkijatohtori Matti Ruuskasen rahoitetussa hankkeessa selvitetään, kuinka maantieteelliset erot suoliston ja ihon mikrobiyhteisöjen koostumuksessa vaikuttavat mikrobiston ja kroonisten sairauksien yhteyksiin Suomesta ja lähialueilta kootuissa väestötutkimuksissa. Yhteyksiä tutkitaan soveltamalla uusimpia spatiaalisen mallinnuksen menetelmiä metagenomisekvenssidataan.
– Tutkimuksen tuottama tieto auttaa ymmärtämään, miten mikrobisto välittää elinympäristömme ja elintapojemme yhteyttä länsimaissa nopeasti yleistyneisiin kroonisiin sairauksiin, kuten rasvamaksaan, paksusuolen syöpään, sekä allergioihin ja astmaan. Tulokset auttavat myös kehittämään ja parantamaan ennustavia tautimalleja, kehittämään hoitokeinoja kroonisiin sairauksiin, sekä muuttamaan elinympäristöämme biodiversiteettiä ja ihmisten terveyttä tukevaksi, Ruuskanen kertoo.
Hanke toteutetaan Turun yliopistossa yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Kolmevuotisen hankkeen rahoitus on kokonaisuudessaan 259 804 euroa.
Turun yliopistosta kolmevuotisen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen tutkijatohtorin rahoituksen saivat:
- Chastney, Megan: SHANK3 solujen viestinnän, tarttumisen and solutukirangan toiminnan koordinaattorina, 270 092 €
- Conway, James: Integriinifosforylaation vaikutus rintasyövän etenemisessä, 269 43 €
- Grönroos, Toni: Betasolujen autoimmuniteettia edeltävät muutokset ja 1 tyypin diabetes, 270 000 €
- Ruuskanen, Matti: Maantieteellinen vaihtelu ihmismikrobiomissa ja sen yhteydet ympäristöterveyteen, 259 804 €
- Snellman, Anniina: Synapsitiheyden muutosten, neuroinflammaation ja amyloidikertymän yhteys tiedonkäsittelytoiminnoiltaan normaaleilla eri Alzheimerin taudin riskin omaavilla terveillä vapaaehtoisilla (ASIC-E4), 262 793 €
- Sommeria-Klein, Guilhem: Mikrobiekologian avainprosessien tilastollinen yhtenäismalli, 261 463 €
