Euroopan diabetestutkimussäätiö on myöntänyt Turun yliopiston diabetestutkijoille rahoituksen, jonka turvin selvitetään synnynnäisen immuniteetin osuutta ykköstyypin diabeteksen synnyssä.
European Foundation for the Study of Diabetes (EFSD) tukee Turun yliopiston PAMP-tutkimusta (Pathogen Associated Molecular Patterns) Lilly European Diabetes Research Programme -ohjelmastaan. Rahoitus myönnettiin ylilääkäri, professori Jorma Topparille sekä erikoistutkijoille Mari Vähä-Mäkilälle ja Mirja Nurmiolle.
PAMP-tutkimus on Vähä-Mäkilän vuonna 2009 perustama tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää synnynnäisen immuniteetin osuutta ykköstyypin diabeteksen synnyssä. Synnynnäinen immuniteetti kehittyy jo sikiöaikana ja toimii heti syntymästä lähtien. Hankittu immuniteetti puolestaan kehittyy kohtaamiemme vieraiden mikrobien ja aineiden muokatessa immuniteettia ja rakentaessa vastustuskyvylle lisäsuojaa.
PAMP-tutkimuksen käynnistyessä synnynnäiseen immuniteettiin ei diabetestutkimuksessa kiinnitetty vielä juurikaan huomiota.
– Vielä 10 vuotta sitten synnynnäisen immuniteetin ajateltiin olevan muuttumaton. Viimeaikaisten tutkimustulosten myötä käsitys on kuitenkin muuttunut, ja synnynnäinen immuniteetti ymmärretään paljon joustavammaksi, Vähä-Mäkilä selittää.
Reilun vuosikymmenen aikana PAMP-tutkimuksessa on kerätty 17 000 näytettä noin 300 varsinaissuomalaiselta lapselta. Näytteiden keruuvaiheessa soluja on haastettu erilaisilla bakteerien ja virusten rakenteilla.
– Seuraavassa vaiheessa tutkimme geneettisiä ja epigeneettisiä muutoksia, jotka voisivat selventää ykköstyypin diabeteksen tautimekanismia. Tavoitteenamme on tutkia, kuinka moninainen sairaus ykköstyypin diabetes oikeastaan onkaan. Pyrimme myös löytämään uusia biomarkkereita, jotka mahdollistavat ykköstyypin diabeteksen ennustamisen ja ehkäisyn entistä paremmin, Vähä-Mäkilä sanoo.
PAMP on osa valtakunnallista DIPP-diabetestutkimusta, joka tarjoaa ainutlaatuisen kokoelman seurantaverinäytteitä lisääntyneen geneettisen sairastumisriskin omaavilta lapsilta.
– Ykköstyypin diabetes on yksi maailman yleisimmistä lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksista ja Suomessa sitä sairastavia on väkilukuun suhteutettuna eniten maailmassa. Nykytietämyksen mukaan ykköstyypin diabeteksen syntyprosessi käynnistyy viikkoja tai jopa vuosia ennen oireiden ilmaantumista, mutta sairaus havaitaan aina vasta myöhemmin, DIPP-seurantatutkimusta Turussa johtava Toppari kertoo.
Diabeteksen syntymekanismien ymmärtäminen ja varhaisten ennusmerkkien tunnistaminen on tärkeää muun muassa sairauden estolääkityksen kehittämiseksi.
Rahoituksen tarkkaa määrää ei uutisoida rahoittajan toiveesta.
