Turun yliopistolle ensimmäinen potilasturvallisuuden professori Vaasan sairaanhoitopiiriin

Tuija Ikonen aloitti elokuun alussa potilasturvallisuuden professorin tehtävässä lääketieteellisen tiedekunnan kliinisellä laitoksella. Professuuri on sijoitettu kansanterveystieteen oppiaineen alaisuuteen, ja se on toistaiseksi ainoa pysyväisluonteinen potilasturvallisuuden oppituoli Suomessa. Professorin tehtävän rahoittaja ja varsinainen toimipaikka on Vaasan sairaanhoitopiiri. 

– Potilasturvallisuuden professuuri on merkittävä avaus ja sen sijoittuminen Vaasaan vahvistaa entisestään länsirannikon koulutuksellista ja tutkimuksellista yhteistyötä, sanoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen.

Myös Vaasan sairaanhoitopiirissä ollaan tyytyväisiä siihen, että potilas- ja asiakasturvallisuuden tutkimus ja kouluttaminen vahvistuvat uuden tehtävän kautta.

– Tuija Ikosella on erittäin pitkä ja monipuolinen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä laadun ja turvallisuuden kehittämisestä. On todella hienoa saada professorin tehtävä tukemaan jo tekemäämme työtä potilasturvallisuuden parissa, iloitsee sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen.

Professuurinsa ohella Ikonen johtaa Vaasassa Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskusta, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt kolmivuotisen valtionavustuksen. Keskus koordinoi potilasturvallisuutta kansallisesti, edistää alan tutkimusta sekä kehittää ja jalkauttaa hyviä käytänteitä. Myös kansainvälistä yhteistyötä pyritään lisäämään. 

– Potilasturvallisuuskeskus tarjoaa puitteet valtakunnalliselle yhteistyölle, ja haluamme toimia verkostojen kautta. Professorina lähivuoisen tavoitteitani ovat koulutuksen yhtenäistäminen, tutkimukseen perustuva kehittäminen ja turvallisuusjohtamisen vahvistaminen, kertoo Ikonen suunnitelmistaan.

Vaasan sairaanhoitopiirissä tutkitaan vaaratapahtumia ja haittoja useilla menetelmillä

Vaasan sairaanhoitopiirissä on vuosien ajan panostettu potilasturvallisuuden kehittämiseen. Uusi professuuri ja potilasturvallisuuskeskuksen käynnistäminen vahvistavat potilasturvallisuuden edistämistä myös kansallisesti.

Potilas- ja asiakasturvallisuus muodostuu monista erilaisista elementeistä. Vaasan sairaanhoitopiirissä kerättiin vuoden 2017 ajalta kattava aineisto hoitoon liittyvistä vaaratapahtumista ja haitoista useilla potilasturvallisuuden seurantamenetelmillä. Aineisto on parhaillaan analyysivaiheessa.Alustavat tulokset osoittavat, että kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi tarvitaan erilaisia mittaus- ja seurantamenetelmiä. Sairaanhoitopiirillä on myös meneillään TEAS-hanke potilasturvallisuuden tilannekuvan ja Suomeen soveltuvien potilasturvallisuuden mittareiden selvittämiseksi.

– Tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten tarvitaan yhdessä sovitut mittarit, joilla seurataan potilasturvallisuuden tilan muutosta. Kliinisten mittareiden ohella tarvitaan johtamisen ja rakenteiden, palveluprosessien, henkilöstön ja toimintakulttuurin mittareita. Visioni on malli monitahoisesta mittaristosta, jonka eri osatekijät yhdessä antavat visualisestikin helposti ymmärrettävän kokonaiskuvan potilasturvallisuuden tilasta, Ikonen kertoo suunnitelmistaan.

Potilasturvallisuutta kehitetään tiedolla johtaen ja moniammatillisessa yhteistyössä

Ikonen on tehnyt laatu- ja potilasturvallisuustyötä vuosien ajan. Vuonna 2009 Suomessa otettiin käyttöön Maailman terveysjärjestö WHO:n lanseeraama leikkaustiimin tarkistuslista. Tarkistuslistan käyttöön ei rynnätty suin päin, vaan ensin tehtiin tutkimusta siitä, soveltuuko tarkistuslista myös suomalaiseen toimintakulttuuriin. Tutkimuksesta syntyi artikkeleja ja ainakin kaksi väitöskirjaa. Uuden menettelyn jalkautus onnistui. Nykyisin erilaiset tarkistuslistat ovat hyväksytty osa potilasturvallisuuden ja laadun varmistamista.

– Oli etuoikeutettua, kun pääsimme pilotoimaan tarkistuslistan käyttöä ja tutkimaan henkilöstön asenteita ja tarkistuslistan hyötyjä suomalaisessa sairaalaympäristössä. Tuo vaihe opetti paljon siitä, miten Suomessa voidaan lyhyessä ajassa ottaa käytäntöön uusi turvallisuusmenettely. Ydintiimiin kuului kourallinen asialle vihkiytyneitä osaajia. Lisäksi saimme luotua tutkimuskonsortion, johon osallistui sairaaloita ja useita operatiivisia erikoisaloja eri puolilta Suomea. Tarkistuslistan käyttöön oli helppo motivoida laatua ja turvallisuutta arvostavia ammattihenkilöitä, Ikonen kertoo kokemuksistaan.

Kansanterveystieteen oppiala on luonteva sijainti professuurille, sillä Ikonen on tehnyt sen piirissä viime vuodet Leaniin ja laatuun liittyvää tutkimusta ja ollut myös suunnittelemassa ammattihenkilöiden Medimerc-täydennyskoulutusta. 

– Potilasturvallisuuden johtaminen on taitolaji, jota tehdään tietoon perustuen ja ihmiset tuntien. Potilasturvallisuutta ja laatua varmistavat menettelyt eivät synny itsestään, vaan niiden toimeenpano tarvitsee johdon sitoutumista, suunnan näyttämistä ja toimintakulttuurin ymmärtämistä. Moniammatillisessa yhteisössä on tunnistettava eri ammattiryhmien tavat toimia ja kommunikoida, Ikonen toteaa.

Toinen terveydenhuollon työkalu, jota Ikonen on ryhmänsä kanssa tutkinut, on hukkatunnistin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Institute for Healthcare Improvement -organisaation kehittämää hukkatunnistinta testattiin eri toimintaympäristöissä. Hukkaa esiintyi paljon kaikissa testatuissa yksiköissä ja työntekijät saattoivat pitää niitä työhön kuuluvina väistämättömyyksinä. 

Tunnistinta käyttämällä voi osoittaa neutraalisti, missä tehdään turhaa työtä, varastoidaan väärässä paikassa tai hidastetaan työn sujuvuutta. Samat tekijät, jotka aiheuttavat hukkaa, vaarantavat usein myös hoidon turvallisuutta. Kun hukka tulee näkyväksi, sitä voidaan myös poistaa. Leanin johtamista ja hukkaa käsittelevä Riikka Maijalan väitöstutkimus valmistui 2019 vuoden syksyllä Ikosen ohjauksessa.

– En haluaisi tehdä jyrkkää eroa potilasturvallisuuden, laadun tai Leanin menetelmien välillä. Yhdessä niistä muodostuu työkalupakki turvallisemman hoidon ja oikea-aikaisten palvelujen tarjoamiseksi tehokkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Tutkittuun tietoon ja merkittävimpiin ongelmiin parhaiten sopivat menetelmät ismistä riippumatta vievät kehitystä eteenpäin, Ikonen avaa näkemyksiään.

Tavoitteena Suomen potilasturvallisimmat lääkärit

Yksi tärkeä tavoite tuoreella potilasturvallisuuden professorilla vielä on: potilasturvallisuuden peruskoulutuksen sisältöjen yhtenäistäminen ja potilasturvallisuutta vahvistavan osaamisen näkyminen kaikkien lääketieteen kurssien opetuksessa. Potilasturvallisuudesta huolehtiminen on työelämätaito, jonka opettelua ei voi jättää vasta valmistumisen jälkeiseen aikaan.

– Haluaisin tehdä potilasturvallisuuden peruskoulutuksen eteen töitä hartiavoimin. Tavoitteeni on, että Turun yliopistosta valmistuu tulevaisuudessa Suomen potilasturvallisimmat lääkärit, Ikonen toteaa lopuksi.