Turun yliopisto panostaa Eurooppa-tutkimukseen
22.08.2018
Turun yliopisto vahvistaa Euroopan unioniin liittyvää tutkimustaan. Eduskuntatutkimuksen keskukseen on perustettu kolmeksi vuodeksi Eurooppa-tutkimuksen erikoistutkijan tehtävä, ja sitä hoitamaan on valittu valtiotieteen tohtori Kimmo Elo. Elon mukaan panostus mahdollistaa jo pitkään tehdyn kansallisen EU-politiikan tutkimuksen laajentamisen kattamaan myös Eurooppa-näkökulmaisen tutkimuksen.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä (oik.) korostaa, että tutkijoilla ei ole poliittista kantaa Euroopan unionin puolesta tai sitä vastaan. Hänen ja tuoreen erikoistutkija Kimmo Elon tavoitteena on vilkastuttaa analyyttistä suomalaista Eurooppa-keskustelua. Turun Eurooppa-tutkimus on vahvasti kiinni nykypäivässä, mutta Elo korostaa, että Euroopan unionia ja siihen liittyviä asioita voi ymmärtää vain niiden historiallista taustaa vasten.
Turussa Eurooppa-tutkimus linkittyy vahvasti yhteiskuntatieteelliseen näkökulmaan, jossa keskiössä on EU poliittisena ilmiönä. Muissa suomalaisyliopistoissa suuntaus on toinen. Helsingissä juuret ovat vahvasti aatehistoria- ja historiantutkimuksessa, Tampereen yliopistossa ja Turussa kauppakorkeakoulun puolella EU:n Venäjä-suhteissa.
Kimmo Elo korostaa, että nollasta ei Eurooppa-tutkimuksessa ja -opetuksessa lähdetä. Useat Turun yliopiston tutkijat ovat perehtyneet Euroopan unioniin ja sen eri jäsenvaltioiden unionisuhteisiin. Lisäpontta uusi panostus tuo nimenomaan tutkimusnäkökulmaan, jossa lähtökohtana ei ole yksittäisen valtion maakohtainen näkökulma vaan huomio kiinnitetään Euroopan näkökulma. Samaa pääsi 1990-luvulla toteuttamaan professori Esko Antola Jean Monnet -professuurissaan.
– Minun tutkimusfokukseni on Suomen ulkopuolella, eurooppalaisissa kysymyksissä. Tutkin Eurooppaa toimijana: mikä on EU:n ja Euroopan asema maailmanpolitiikassa, mitä EU haluaa, Elo sanoo.
Suomeen tarvitaan Eurooppa-keskustelua
Kimmoke uuden tutkijankuvan perustamiseen syntyi Eduskuntatutkimuksen keskuksen viimesyksyisissä 15-vuotisjuhlissa. Useampikin puhuja totesi, että nyt kun keskus on ansiokkaasti tutkinut kotimaista demokratiaa, mutta olisiko nyt aika ja mahdollisuus laajentaa tutkimusta koskemaan Euroopan unionia. Onhan EU:sta tullut yhä kiinteämpi osa suomalaisten arkipäivää.
– Eurooppa-tutkimus ja Suomen Eurooppa-politiikan tutkimus ovat loogista jatkoa jo tekemällemme tutkimukselle, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo.
Yliopisto ei ole ainoa, missä on reilun vuoden sisällä herännyt aiempaa voimakkaampi halu tuoda esille tutkimukseen pohjaavaa, analyyttista Eurooppa-keskustelua. Nykyisin ulkoministeriön kansliapäällikkönä toimiva Turun yliopiston alumni Matti Anttonen heitti ilmaan ajatuksen tapahtumasta, jossa kansalaiset, tutkijat, poliitikot, asiantuntijat, ihan kaikki, kokoontuisivat keskustelemaan Euroopasta eri näkökulmista.
Turun Yliopistosäätiö ja yliopisto tarttuivat ideaan ja haastoivat muita toimijoita mukaan. Näin syntyi 30.–1.9. Turussa järjestettävä Eurooppa-foorumi, jonka järjestävät Turun kaupunki, Turun yliopisto, Turun Yliopistosäätiö, Åbo Akademi Stiftelsen för Åbo Akademi, Varsinais-Suomen liitto, Turku Science Park, Turun kauppakamari ja Schuman-seura.
– Tapahtuma ei ole Eurooppa-fanien kokoontuminen vaan ideana on, että nyt on paikka, missä voi keskustella, kritisoida, haastaa, kysyä, tapahtumaa alusta saakka valmistelemassa ollut Jokisipilä sanoo.
Tutkijat tuovat tietoa keskustelun tueksi
Eurooppa-keskustelua yritetään nyt innostaa toden teolla käyntiin. Jokisipilä, Elo ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori Jenni Karimäki työstivät kesän aikana keskustelujen pohjaksi julkaisun, jossa kymmenen suomalaisvaikuttajaa kertoo näkemyksiään Euroopasta. Niihin johdattaa tutkijakolmikon analyysi, jossa luodataan unionin historiaa, tämän päivän haasteita ja tuodaan esille tulevaisuudenskenaarioita.
Samaan tähtäsi vuosi sitten julkaistu EU:n valkoinen kirja, jossa tuotiin esille erilaisia mahdollisuuksia järjestää EU:n ja sen jäsenvaltioiden suhteita. Elon ja Jokisipilän mukaan julkaisu oli hyvä avaus, mutta se ei saanut tuulta alleen. Keskustelu ehdotuksista tyssäsi ennen kuin pääsi edes vauhtiin.
Jokisipilä korostaa, että tutkijat eivät ole sen paremmin EU:n puolella kuin sitä vastaan. Heidän tavoitteenaan on tuoda esille tutkittua tietoa, ja pitää useita näkökulmia esillä.
– 1.1.1995 kun Suomi liittyi EU:hun, kenellekään ei ollut epäselvää, että se oli huima askel eteenpäin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sen jälkeen EU on muuttunut, ja Suomi on muuttunut. Kirkkaus siitä, mikä etu on olla EU:n jäsen, on kadonnut. Vuodesta 2008 lähtien Eurooppa-keskustelua on käyty ongelmien ympärillä, Jokisikipä sanoo.
Foorumissa tavoite on katsoa asioita laajasti. Esille nousevat niin ongelmat, haasteet kuin mahdollisuudetkin.
Euroopan on löydettävä paikkansa
Kimmo Elo oli jo vuonna 2010 mukana suunnittelemassa ja käynnistämässä Turun yliopiston ja Åbo Akademin Deutschland-Studien -maisteriohjelmaa, jossa yhdistyivät kielitieteen tutkimusperinteet sekä yhteiskunta-tieteellinen Eurooppa-tutkimus. Vuonna 2017 hän siirtyi Helsingin yliopiston tutkijaksi, mutta uusi pesti houkutteli takaisin Turkuun. - Näkökulmani on monitieteinen, ja voin hyödyntää tutkijanurani eri vaiheissa hankkimaani osaamista: valtio-opin, poliittisen historian, kielitieteiden, humanistien tutkimusmetodeita, Elo sanoo.
Kimmo Elo on ikäpolvea, joka on itse kokenut rauhanajan Euroopan suuret murrokset ja EU-jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset. Elo kiinnostui toden teolla Saksasta ja Euroopasta Saksassa viettämänsä vaihto-oppilasvuoden aikana 1990-1991. Suomen EU-jäsenyys toi konkreettisesti esille muun muassa vapaan liikkuvuuden edut. Yhteiskuntatieteelliset opinnot paljastivat EU:n merkityksen Euroopan talouden kasvun veturina, kun varoja ei tarvinnutkaan käyttää varautumiseen naapurivaltion kanssa käytävään sotaan.
Viime vuosien suuret globaalit kysymykset - ilmastonmuutos, talouskriisi, pakolaisuus - ovat haudanneet alleen EU:n vaikutuksen ja merkityksen. Elon mukaan ongelmaksi on muodostumassa se, että EU on jäämässä suurten jalkoihin. Vaikka se voi omilla toimillaan vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutokseen, globaalilla tasolla se voi vaikuttaa vain kasvattamalla arvovaltaansa.
– EU ei ole kansainvälisessä politiikassa vahva toimija, jolla olisi selkeät tavoitteet ja resurssit toteuttaa sitä. Se, miten muut näkevät Euroopan – partnerina, kilpailijana, uhkana, mahdollisuutena – vaikuttaa siihen, miten EU:n tulee toimia. Tällä hetkellä Eurooppaa ei mielletä tarpeelliseksi tai tärkeäksi, esimerkiksi Trump katsoo, että EU on Yhdysvalloille turha, Elo sanoo.
Elon mukaan yksi EU:n suurimmista kysymyksistä on, mikä EU:n kansainvälinen asema.
– Jos haluamme, että Eurooppa nähdään relevanttina tekijänä, Euroopan on löydettävä vastaus kysymykseen: Mikä on Euroopan unionin kansainvälinen asema? Mitä eurooppalaiset valtiot tekevät yhdessä, mitä yksittäiset valtiot voivat tehdä yksin? Kansainvälisessä mittakaavassa vasta EU on riittävän iso ja merkittävä toimija keskusteltaessa globaaleista asioista kuten ilmastonmuutoksesta ja pakolaisuudesta. Kansallisvaltioilla ei ole näissä asioissa ole yksinään juurikaan sananvaltaa, Elo sanoo.
Hänen mukaansa maailmassa on menossa uusjako.
– Me voisimme ottaa Euroopan historiasta oppia. Kuinka monta kertaa me olemme jääneet Yhdysvaltojen ja Venäjän pelinappuloiksi? Jos eurooppalaiset eivät itse pidä itsestään huolta, meistä tulee pelinappuloita. EU:sta pitää tehdä uskottava ja vahva toimija, ja en nyt tarkoita sotilaallisena mahtina vaan poliittisesti vahva toimija, Elo sanoo.