”Taide ja kulttuuri voivat Turussa hyvin. Vahva yhteistyön perinne kulttuuritoimijoiden välillä on sille tärkeä edellytys – ja Turun korkeakouluilla on siinä tärkeä ja itsestäänselvä rooli”, sanoo Eero Linjama Kulttuurikampus Turusta.
Tänä keväänä Åbo Akademin ja Turun yliopiston opiskelijat ovat yhteisellä kenttätyökurssillaan tutustuneet Port Arthurin kaupunginosaan Turussa.
– Ajatuksena on ollut dokumentoida elämää ja asumista Portsassa haastattelujen, havainnoinnin ja valokuvauksen avulla, kertoo Ida Lindfors, joka opiskelee folkloristiikkaa Turun yliopistossa.
– Jokaiselle työparille on nimetty oma katu Portsasta. Minulle ja kurssikaverilleni annettiin Korkeavuorenkatu, joka on keskellä Portsalle ominaista puutaloaluetta. Olemme viettäneet siellä aikaa, kuljeskelleet ympäriinsä, valokuvanneet ja seuranneet päivittäistä elämää, kertoo Emilia Morfin Venäläinen, joka opiskelee etnologiaa Turun yliopistossa.
Turun kahdeksannesta kaupunginosasta puhuttaessa kenties ensimmäinen mieleen nouseva piirre ovat 1900-luvun alun työläiskorttelit. Kurssin opiskelijat ovat kuitenkin haastatelleet asukkaita ja dokumentoineet portsalaisten elämää myös puutalokortteleiden ulkopuolella. Tarkoituksena on dokumentoida kaupunginosan nykyelämää.
– Täällä on paljon vanhaa, mutta myös uudisrakennuksia. Alueella asuu niin paljasjalkaisia portsalaisia kuin vastamuuttaneitakin ihmisiä. Kaikilla portsalaisilla, tai ainakin niillä, joita haastattelimme, tuntuu olevan todella vahva kaupunginosaidentiteetti, sanoo Emilia Morfin Venäläinen.
– Tuntuu, että joissakin tapauksissa portsalaisuus on identiteettinä vahvempi kuin turkulaisuus. Siinä on jotain erityistä, sanoo Ida Lindfors.
Port Arthurille eli Portsalle luonteenomaista ovat erityisesti vanhat, 1900-luvun alun työläiskorttelit. Puutalokortteleiden sisäpihat ovat kuin omia pienoismaailmojaan, kertovat Portsaan ja portsalaisuuteen tutustuneet Ida Lindfors ja Emilia Morfin Venäläinen.
Yhteistyössä on voimaa
Sonja Hagelstam, joka toimii Åbo Akademin kulttuurianalyysin opettajana sekä yhtenä kurssin vastaavista opettajista, toteaa, että on hienoa päästä harjoittelemaan kenttätyötä lähialueilla.
– Oppiaineissamme ollaan kiinnostuneita ihmisten arjesta, ja asuminen on tietysti tärkeä osa arkeamme.
Keväällä järjestettyyn Portsan kenttätyökurssiin osallistui myös Turun museokeskus. Museokeskuksen tutkijat järjestivät opiskelijoille kävelykierroksen ja kertoivat Portsan kehittymisestä työläiskaupunginosasta trendikkääksi puutaloalueeksi.
– Opettajana näen paljon etuja siinä, että yhdistämme voimamme ja hyödynnämme eri instituutioiden erityisosaamista. Opiskelijoiden on myös hyvä totuttautua liikkumaan oman yliopistonsa ulkopuolella.
Osana kurssia Sonja Hagelstam piti myös luennon kokonaan ruotsiksi.
– Koska olen itse suomenruotsalainen, mutta opiskelen enimmäkseen suomeksi, tuntui todella mukavalta voida osallistua kurssiin myös ruotsiksi. Sitä paitsi Portsassa asuu paljon suomenruotsalaisia, joten suomenruotsalaisuus sopii hyvin osaksi kurssin teemaa, sanoo Ida Lindfors.
– En osaa ruotsia ollenkaan niin hyvin kuin Ida, mutta on silti kivaa päästä tutustumaan muihin opiskelijoihin. On myös rikastuttavaa saada tutustua muiden yliopistojen opettajiin ja kuulla heidän tutkimusaiheistaan ja osaamisestaan, sanoo Emilia Morfin Venäläinen.
Kulttuurikampus Turku on uusi alusta, jonka tavoitteena on entisestään avartaa jo nykyisellään aktiivista kulttuurialan yhteistyötä Turun alueella.
Myötätuulta taiteelle ja kulttuurille
Reilu vuosi sitten Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Turun konservatorio ja Turku Science Park allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka myötä syntyi Kulttuurikampus Turku.
– Kulttuuriyhteistyö itsessään ei ole meille mitenkään uutta. Luomalla strategisemman yhteistyöalustan halusimme parantaa elinvoimaisuuttamme ja vaikuttavuuttamme, kertoo Eero Linjama, Turun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimuspäällikkö ja Kulttuurikampuksen johtoryhmän jäsen.
– Haluamme entisestään kehittää korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja siten vahvistaa asemaamme sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Haluamme myös kehittää yhteistyötämme Turun kaupungin, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa. Siinä onnistumme vain yhdessä.
Eero Linjama toteaa, että Turun alueen taiteella ja kulttuurilla on ollut hyvä myötätuuli sitten vuoden 2011, jolloin Turku oli Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kulttuuripääkaupunkivuosi toi tullessaan paljon uusia ideoita ja konkreettisia yhteishankkeita erilaisten kulttuuritoimijoiden välillä.
– Se oli alkusysäys uudenlaiselle kehitykselle, joka johti muun muassa vasta-avatun Taiteen talon perustamiseen ja uuden konserttitalon suunnitteluun. Meillä on Turussa vahva yhteistyön perinne, ja Turun korkeakouluilla on siinä tärkeä ja itsestään selvä rooli.
Teksti: Pamela Friström
Valokuvat: Vesa-Matti Väärä
Turun korkeakouluissa on tuhansia osaajia ja yli 40 000 opiskelijaa. Tutkimus-, koulutus- ja innovaatioyhteistyö on tiivistä ja valtaosa toiminnoista sijoittuu yhteiselle laajalle kampusalueelle. Korkeakoulut luovat hyvinvointia, vetovoimaa ja kilpailukykyä yhdessä kaupungin, elinkeinoelämän, sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa. Turussa tehdään yhdessä!
Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu
