Miten tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin kaupunkikehityksessä? Minkälaista tietoa tarvitsemme kaupunkien tulevaisuutta ennakoidessamme? Kysymyksiin etsitään vastausta Kaupunkitutkimuksen päivillä Turun yliopistolla.
Publicumin aulassa käy vilkas porina. Kaupunkitutkimuksen päivät kokoavat vuosittain kaupunkitutkimusta tekevät tutkijat sekä alan käytännön toimijat kuten kaupunkisuunnittelijat ja muut ammattilaiset yhteen.
– Tulijoita olisi ollut enemmänkin kuin mitä pystyimme ottamaan. Nyt raja oli 250:ssa, suurimman salimme mukaan, Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila toteaa.
Meneillään on juhlatapahtuma: Kaupunkitutkimuksen päiviä vietetään nyt 20:ttä kertaa. Vuosien saatossa kaupunkitutkimus on ollut tasaisen vahvassa kasvussa. Uusia tuulia haistellaan ahkerasti, siitä kertoo myös päivien teema: tieto ja tiedon hyödyntäminen. Luupin alle otetaan erityisesti jo käytössä olevat, mutta myös uusien datojen käyttömahdollisuudet. Miten esimerkiksi big datan ja koneoppimisen tarjoamat mahdollisuudet saadaan käyttöön?
– Lähestymme asiaa paitsi teoreettisesta näkökulmasta myös käytännön kautta: miten tutkittua tietoa voidaan hyödyntää käytännön työssä. Se myös sparraa hyvin tutkijoita, kun saamme palautetta käytännön työtä tekeviltä, Ruoppila kertoo.
Tutkijoiden tuottaman tiedon rinnalla päivillä pureudutaan myös osallistavien menetelmien ja kansalaistieteen keinoin tuotetun tiedon käyttöön.
Kaupunkitutkimus ylittää sulavasti rajoja
Kaupunkitutkimus on ala, joka ylittää sulavasti eri rajoja. Esimerkiksi kaupunkitutkimuksen päivillä on aina ollut selvää, että mukana on tutkijoiden lisäksi käytännön toimijoita. Tutkijat puolestaan tekevät sulavasti yhteistyötä oppiaine- ja tiedekuntarajoista välittämättä. Kultakin oppiaineesta omaksutaan tutkimustavoitetta tukevia näkökulmia ja menetelmiä.
– Kaupunkitutkimus ennemminkin yhdistää kuin erottaa eli kukin tieteenala tuo omaa metodologiaansa. Keskeinen teema on yhteiskunnallisten ilmiöiden tilallisuus, Ruoppila kiteyttää.
Esimerkiksi Turun yliopistossa kaupunkitutkimus pitää päämajaa yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, mutta mukana on tutkijoita taajaan kaikista ihmistieteiden tiedekunnista eli lisäksi kasvatustieteiden, humanistisen ja oikeustieteellisen tiedekunnista sekä Turun kauppakorkeakoulusta, samoin maantieteilijöitä matemaattis-luonnontieteellisestä.
– Paikoin yhteistyötä tehdään myös muiden alojen tutkijoiden kanssa eli esimerkiksi kun aiheena on ympäristöpolitiikka tai ympäristöntutkimus, mukaan tulee myös luonnontieteilijöitä, Ruoppila kuvaa.
Myös tapahtuma on useiden toimijoiden yhteisponnistus. Järjestäjinä ovat Yhdyskuntasuunnittelun seura, Rakennetun ympäristön tutkimuksen seura, Suomen Kaupunkitutkimuksen seura ja Turun kaupunkitutkimusohjelma.
