Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön nanosatelliitti lähtee matkalleen Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikön ensimmäisen satelliitin, Foresail-1:n, huippuhetki on käsillä. Laukaisu tapahtuu SpaceX-yhtiön Falcon 9-raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridasta lähipäivinä.
SpaceX:n Transporter 5 niminen rakettimissio vie kymmeniä piensatelliitteja 550 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle. Foresail-1 satelliitti tekee yhden kierroksen maapallon ympäri noin puolessatoista tunnissa ja ylittää Suomen joka päivä suunnilleen samaan aikaan.
– Mikäli kaikki menee hyvin ja satelliitti käynnistyy suunnitellusti, odotamme satelliitin ensimmäistä signaalia Otaniemen maa-asemalla jo muutaman tunnin sisällä laukaisun jälkeen, sanoo mission vetäjä, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks.
Kestävämpää avaruustutkimusta
Kaikki Foresail-1-satelliitin järjestelmät ja tieteelliset instrumentit on kehitetty ja rakennettu Suomessa.
Satelliitti kantaa mukanaan kahta ainutlaatuista tieteellistä instrumenttia: lähiavaruuden säteily-ympäristöä tutkivaa PATE-hiukkasteleskooppia sekä satelliitin radalta poistavaa plasmajarrua.
Turun yliopistossa kehitetyn PATE-hiukkasteleskoopin tavoitteena on auttaa tutkijoita ymmärtämään entistä paremmin avaruuden säteily-ympäristöä ja sitä kautta pidentää satelliittien käyttöikää avaruudessa.
– Satelliitin päästyä kiertoradalle PATE-hiukkasteleskoopin käyttöönotto kestää muutaman viikon. Tarkastamme instrumentin toimintakunnon ja teemme viimeiset kalibroinnit ensimmäisen mittausdatan avulla. Sen jälkeen aloitamme tieteelliset mittaukset säteilyvyöhykkeissä, kertoo instrumentin kehittämistä johtanut professori Rami Vainio.
Ilmatieteenlaitoksella kehitetyn plasmajarrun tavoitteena on vähentää merkittävästi kiertoradoille kertyvää avaruusromua nopeuttamalla käytöstä poistetun satelliitin ohjaamista ilmakehään, jossa se palaa poroksi. Normaalisti satelliiteilta kuluu vuosia painua ilmakehään, mutta plasmajarrun ansiosta matka voi nopeutua jopa muutamaan kuukauteen.
– Olemme luoneet Suomen Akatemian pitkäjänteisen rahoituksen avulla Suomeen ensimmäisen tieteellisen avaruusohjelman, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpää avaruustutkimusta. Nyt avaruuteen matkaava ensimmäinen satelliitti on tärkeä osa tutkimustyötämme ja toivottavasti pääsemme testaamaan teoriaa käytännössä, huippuyksikön johtaja, professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta sanoo.
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö kokoaa yhteen Suomen avaruustieteen ja –teknologian ykkösosaajat ja aikoo mullistaa kokeellisen avaruusfysiikan nanosatelliittien avulla. Samalla se haluaa suojata kiertoradat niitä uhkaavalta avaruusromulta. Huippuyksikköä johtaa professori Minna Palmroth Helsingin yliopistosta ja se muodostuu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusryhmistä.
