Teiniliiton vimma ja rakkaus tutkimuksen kohteeksi
Teiniliiton historiaa kaivetaan nyt esiin tunteiden ja kokemuksen näkökulmasta. Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettajan Ville Soimetsän johtama hanke lähestyy 1960–1970-luvun koululaisten tekemisiä, tunteita ja tekemättä jättämisiä monin tavoin uudenlaisista näkökulmista. Nelivuotisessa hankkeessa syntyy niin tieteellisiä artikkeleita kuin taiteellinen dokumentti.
Tutkijat Essi Jouhki (vas.), Ville Soimetsä (kesk. edessä), Kimmo Rentola, Liisa Lalu ja Ville Okkonen (vas.) kirjoittavat tieteellisiä artikkeleja Teiniliitosta, Jouko Aaltonen (toinen vas.) kuvaa dokumentin, jossa ääneen pääsevät Teiniliiton kulta-ajan nuoret.
Teiniliitto perustettiin isänmaallisessa hengessä 1939, mutta suuruuden päivänsä se eli 1960–1970-luvuilla. Uusi tutkimushanke keskittyy vuosiin 1960–1975, jolloin suomalaista koulujärjestelmää leimasi säilyttämisen ja uudistamisen kitka. Korkeakouluopiskelijoiden radikalismia on tutkittu paljon, mutta koululaisten toiminta on jäänyt vähäiselle tutkimukselle.
– Tutkimme ajanjaksoa, jolloin nuorison käyttäytymisnormit ja ennen pitkää poliittinen toimijuus haastoivat vanhemman kouluväen asenteet ja koko vallitsevan tunneilmaston. Tilan tälle kuohunnalle tarjosi Suomen Teiniliitto. 1960–1970-lukujen taitteessa se oli maan suurimpia ja kenties vaikuttavin nuorisojärjestö, mutta kun se luhistui ja katosi, se on jäänyt myös historiaansa paitsi ja on monille tuntematon, hankkeen vastuullinen johtaja, Turun yliopiston poliittisen historian yliopisto-opettaja Ville Soimetsä kertoo.
Neljän vuoden päästä tilanne on toinen. Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke aikoo tuoda esille Teiniliiton merkityksen ja historian suomalaisittain uudesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään tunteiden tutkimuksen kautta.
– Tutkimme ja kirjoitamme Suomen Teiniliiton kauan kaivattua historiaa tunteiden ja kokemuksen näkökulmasta ja annamme samalla myös entisille teineille mahdollisuuden rakentaa yhteistä kertomustaan, Soimetsä kertoo.
Tieteellisten tutkimusjulkaisujen lisäksi hanke tuottaa suurelle yleisölle suunnatun kirjan, podcast-sarjan sekä ohjaaja Jouko Aaltosen dokumenttielokuvan, jossa myös entiset teiniliittolaiset pääsevät ääneen.
Haussa Teiniliiton ajan kokeneet haastateltavat
– Etsimme haastateltavaksi teinitoiminnassa mukana tavalla tai toisella olleita henkilöitä. Meitä kiinnostaa kuulla, miten teinit muistavat kouluaikansa ja mitä he pitävät kertomisen arvoisena. Olemme kiinnostuneita myös erilaisista henkilökohtaisista muistoesineistä, kuten päiväkirjoista, teinikalentereista ja valokuvista, Soimetsä kertoo.
Haastateltaviksi valmiit voivat ottaa yhteyttä hankkeen nettisivuilta löytyvien yhteystietojen pohjalta keneen vain hankkeen tutkijoista.
Tutkijat myös osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuovat entiset ja nykyiset teinit yhteen keskustelemaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksista.
– Haluamme myös tuoda esille sen, miten nuoret ovat kautta aikojen tuoneet esille parannusta vaativia kohteita. Teiniliiton aikaan kohteena oli koulujärjestelmä, nyt nuoret puhuvat ilmastonmuutoksesta, Soimetsä sanoo.
Turun yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoita.
Soimetsä tutkii tarkemmin oppikoululaisten yhteiskunnallista heräämistä ja sen taustalla vaikuttaneita emotionaalisia tekijöitä, kuten epäoikeudenmukaisuuden, pettymyksen, solidaarisuuden ja sympatian kokemuksia. Turun yliopiston tutkijatohtori Ville Okkonen keskittyy oppikouluväen ja erityisesti niin kutsutun kouluoikeiston toimintaan ja suhtautumiseen aktivoituvaan, jopa kapinoivaan nuorisoon.
Jyväskylään yliopiston tutkija Essi Jouhki tutkii kulttuurin ja aktivismin ilmaisuvoimaa ja perehtyy tarkemmin 1960-luvun kulta-aikaan ja teinikuntien kulttuuriaktivismin nousuun, joka huipentui esimerkiksi runsaslukuisten teinilehtien sivuilla ja teiniteattereiden ohjelmistossa.
– Teiniliitto on mielletty hyvin maskuliiniseksi vaikka varsinkin paikallistasolla mukana oli paljon tyttöjä ja nuoria naisia. Essi ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Liisa Lalu tutkivat erityisesti heidän kokemuksiaan ja verkostojaan, Soimetsä kertoo.
Lalu syventyy myös teinien kansainvälistymisen ja solidaarisuuden aikaan sekä Teiniliiton taistolaistumiseen.
Helsingin yliopiston professori Kimmo Rentola, entinen vaasalainen teiniaktiivi ja Teiniliiton varapuheenjohtaja, keskittyy tutkimuksessaan teinien verkostoitumiseen ja tunnesiteiden muodostumiseen ja toimii samalla myös aikalaiskommentaattorina.
Ohjaaja Jouko Aaltonen käsikirjoittaa ja ohjaa hankkeen kuluessa entisten teinien henkilökohtaisista kokemuksista ammentavan dokumenttielokuvan.
>> Teiniliitto, vimma ja rakkaus -hankkeen nettisivut utu.fi/teiniliitto ja Fecobook-sivut facebook.com/teiniliitto
>> Hei, entinen teini! Kerro muistoistasi
