Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi Turun yliopiston tutkijoille yhteensä yli 600 000 euroa apurahoja. Turun yliopiston suurimman apurahan, tutkimusryhmän perustajan 200 000 euron apurahan saanut tutkijatohtori, dosentti Jetro Tuulari selvittää, miten aivojen verkostojen toiminta on sidoksissa lihomistaipumukseen.
Yli puolet aikuisista suomalaisista on ylipainoisia, ja usein ongelma alkaa jo lapsena. 2–16-vuotiaista pojista useampi kuin joka neljäs on ylipainoinen, tytöistä noin joka viides. Jetro Tuulari tutkii seurantatutkimuksessa lasten kehittyvien aivojen toimintaa MRI-aivokuvauksen ja verkostomallintamisen keinoin. Hän etsii lihomiseen altistavia muutoksia kehittyvien aivojen verkostoista ja mielihyväjärjestelmästä.
– Tavoitteena on samalla myös luoda uutta väestöneurotieteen osaamista Suomeen. Vastaavia menetelmiä voitaisiin jatkossa käyttää myös monien sairauksien, kuten masennuksen, tutkimisessa, Tuulari kuvailee.
Turun yliopistoon saatiin myös toinen tutkimusryhmän perustajan apuraha, kun dosentti Johanna Lempaiselle myönnettiin 150 000 euroa Pathogenesis of type 1 diabetes – improved prediction and characterizarion of disease endotypes -tutkimukselle.
Poikkeuksellisella apurahahaulla ratkaisuja tulevaisuuden terveysuhkiin
Säätiö jakoi perinteisten apurahojen lisäksi 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Tulevaisuuden uhat -apurahoja uusille tutkimusavauksille, jotka tähtäävät tuleviin terveysuhkiin varautumiseen.
Tulevaisuuden uhat -apurahan, 100 000 euroa, sai Turun yliopiston dosentti Tuomas Kiviniemi tutkimukseen "CAREBANK – Reducing adverse outcomes related to atrial cardiomyopathy and atrial fibrillation".
– Käynnissä oleva pandemia osoittaa, miten valtava merkitys on tutkitulla tiedolla. On tärkeää, että meillä on Suomessa korkeatasoista tutkimusta ja pystymme osallistumaan kansainväliseen tutkimusyhtistyöhön. Globaalit haasteet voitetaan vain yhdessä, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja Oskari Heikinheimo.
Heikinheimo muistuttaa, että kotimaista lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan myös, jotta Suomessa säilyy osaamista kehittää nopeasti tarvittavaa diagnostiikkaa, mallintamista, hoitoja, rokottamista sekä epidemian etenemistä hillitseviä keinoja. Tukemalla lääketieteellistä tutkimusta vahvistetaan myös yleistä tieteellisen tiedon arvostusta ja luottamusta.
Turkulaistutkijoille myönnettiin myös seuraavia apurahoja.
Palaavan tutkijan apurahan sai:
- Sirkku Setänen: Pikkukeskosten pitkäaikaisselviytyminen ja sen ennustaminen – kansalliset ja yhteispohjoismaiset kehitysseurantasuositukset
Tutkimusapurahan (4–12 kk) saivat:
- Minna Lukkarinen: FinnBrain Atopy – äidin raskaudenaikainen stressi ja lapsen allergisten sairauksien riski
- Maarit Koskinen: Hiuskortisolin pitoisuudet ja suoliston mikrobiomin monimuotoisuus 2,5 -vuotiailla lapsilla,
- Prince Dadson: Modernit proteomiikan menetelmät diabetekseen liittyvien uusien merkkiaineiden tunnistamisessa ja lääkehoitojen kehityksessä
- Lauri Ivaska: Keskustelevatko bakteerit ja virukset keskenään? Lasten A-streptokokkiepidemiat
Kannustusapurahan saivat:
- Veikko Nikulainen: Invasive treatment of peripheral arterial disease- National procedure rates and challenges in wound healing
- Reetta-Liina Armio: Aivojen morfologiaan ja konnektiivisuuteen liittyvät kehitykselliset ja metaboliset stressitekijät psykoosiriski- ja ensipsykoosipotilailla
- Mikael Anttinen: Modernit kuvantamismenetelmät ja kuvantamisohjatut hoidot eturauhassyövässä
- Pauline Sjöholm: Sosioekonomisen aseman vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin australialaisessa aboriginaalikohortissa
- Olli Rajasilta: Aivojen piirteet imeväisiässä: Yhteydet äidin raskaudenaikaiseen terveyteen ja lapsen tulevaan kehitykseen (FinnBrain -tutkimus)
- Aino Latva-Rasku: Sentraalisen ja perifeerisen insuliiniherkkyyden säätelytekijät ihmisillä
- Kimmo Kettunen: Virtsarakkosyövän uusien yksilöllisten hoitomahdollisuuksien kehittäminen
- Heidi Pöyhönen: Diagnostiikka, ennuste ja doksisykliinihoidon turvallisuus lasten keskushermostotulehduksissa
- Sini Toppala: Mikroalbuminuria ja insuliiniresistenssi muistisairauksien riskitekijöinä
- Jussi-Pekka Pouru: Eteisvärinän moderneja diagnostisia ja hoidollisia haasteita: Aivohalvausten ehkäisy korkean verenvuotoriskin eteisvärinäpotilailla
- Emma Honkanen: Tyvitumakkeiden toiminnallinen aivokuvantaminen parkinsonismissa ja dystoniassa
- Henni Hiltunen: Ennenaikainen syntymä, suolistoon muodostuva mikrobisto ja keskoslapsen
- Soile Salomäki Infektioiden ja inflammaation kuvantaminen positroniemissiotomografia (PET) -menetelmällä (PETU)
Eka-apurahan saivat:
- Matias Mäenpää: Hybridikuvantaminen kroonisen sepelvaltimotaudin ennusteen arvioinnissa
- Henrik Sjöblom: Intrakapsulaarinen nielurisaleikkaus uniapnean hoidossa
- Christian Paunonen: Angiogeneesin kuvantaminen sepelvaltimotaudissa
- Sami Elamo: Olkanivelen traumaattisen antero-inferiorisen epävakauden operatiivinen hoito nuorilla miehillä
- Linda Grönroos: Perinataalisten riskitekijöiden yhteys pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiiviseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen
- Hilda Vihervuori: Uusia ennustetekijöitä kolmoisnegatiiviselle rintasyövälle tulehdusvasteen ja solusyklin säätelyn arvioinnista
- Sofia Grönroos: Lihavuuskirurgian pitkäaikaistulokset
- Aleksi Nummela: Metabolinen profilointi: Anesteettien ominaisuudet ja sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen ennustetekijät
- Lotta Ivaska: Risakudosten immunogenetiikka
- Roosa Paappa: Tyypin 2 diabeteksen esto liraglutidilla raskausdiabeteksen jälkeen
- Martin Lietzén: Haiman rasvoittumisen merkitys haiman toimintaan ja liikuntaintervention vaikutus
- Ronja Ojala: Pitkä- ja lyhytkestoisen liikuntaharjoittelun vaikutukset luuytimen ominaisuuksiin ja aineenvaihduntaan
