Puolueiden samanmielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta hillitsee keskusteluja
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jääminen lapsipuolen asemaan vaalikeskusteluissa johtuu ehdokkaiden mukaan siitä, että puolueet ovat asioista pitkälti samaa mieltä. Eduskuntatutkimuksen keskuksen kumppaneidensa kanssa järjestämä vaalipaneeli osoitti aiheen kuitenkin yleisöä kiinnostavaksi, Mauno Koivisto -sali täyttyi lähes ääriään myöten.
Paneelin teema rajasi Suomen ulko-. ja turvallisuuspolitiikan Eurooppaan. Tapahtumaa isännöineen Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoitutkijan Kimmo Elon (kuvassa vas.) mukaan aihepiiriä ei voi jättää vain eurovaalien aikaan vaan siitä on keskustelevat eduskuntavaalien alla, sillä eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.
– Suomen kansainvälinen asema on muuttunut EU-jäsenyyden myötä merkittävästi, mikä on myös heijastunut maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan niin toimintaympäristön kuin tilannekuvammekin muutosten seurauksena. Lähialueiden – etenkin Itämeren alueen ja arktisen alueen – kehitys on avainroolissa maamme geopoliittisen aseman kannalta. Suomi joutuu tulevaisuudessa määrittämään kantansa myös EU:n syvenevään turvallisuuspoliittiseen integraatioon, Elo totesi jo kutsuessaan väkeä paneeliin.
Paneeliin osallistuivat Ulla Achrén (r), Li Andersson (vas), Risto Forsberg (sin), Antti Kaikkonen (kesk), Ilkka Kanerva (kok), Ilkka Kantola (sd), Lasse Miettinen (vihr), Ville Tavio (ps) ja Pertti Vallittu (kd).
Joukko oli yhtä mieltä siitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka jää vaalikeskusteluissa jalkoihin niiden teemojen alle, joista puolueet ovat erimielisiä. Keskusteltava asiasta silti olisi, ja lisätarvetta siihen Lasse Miettisen mukaan tuo se, että Suomi aloittaa heinäkuussa EU.n puheenjohtajuuskautensa.
Yhtä mieltä joukko oli myös siitä, että keskusteluntarvetta lisää kylmän sodan jälkeen lientyneiden jännitteiden uusi kasvu. Katse kääntyi niin Venäjälle kuin Yhdysvaltoihinkin.
Ville Tavio painotti, että tapahtumat eivät silti ole yllätyksiä. Hän totesi Varsovan liiton hajoamisen antaneen Natolle vahvan jalansijan Euroopassa, ja se puolestaan on saanut Venäjän kokemaan itsensä uhatuksi.
– En sanoa tätä Venäjän puolustukseksi vaan totean, ettei Venäjän toiminta aivan ennakoimatonta ole, Tavio totesi.
Paneelissa olivat mukana Pertti Vallittu (kd), Li Andersson (vas.), Ville Tavio (ps), Ilkka Kantola (sd), Antti Kaikkonen (kesk), Ilkka Kanerva
sekä Risto Forsberg (sin), Lasse Miettinen (vihr) ja Ulla Achrén (r).
Paneelia juontaneen Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Ari Niemi peräsi vastausta myös siihen, mihin suuntaan Eruoopan turvallisuuspoliittinen integraatio on suuntamassa. Ilkka Kanerva painotti EU:n olevan siviili-, ei sotilasorganisaatio.
– Meidän elinaikanamme, vaikka täällä on hyvinkin nuorta yleisöä, emme näe EU:n yhteistä armeijaa, Kanerva arvioi.
Li Andersson tutki ajatusta todeten EU:n olevan vahvimmillaan, kun se pysyy siviiliorganisaationa. Antti Kaikkonen muistutti EU:n vahvasta solidaarisuussitoumuksesta, jota käytännössä toteutettiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ranskan pyydettyä ja muiden maiden, mukana myös Suomi, annettua apua.
Tapahtumaa oli Eduskuntatutkimuksen keskuksen kanssa yhteistyössä järjestämässäSchuman-seura, Turun Paasikivi-seura sekä Eurooppa-foorumi Turussa ry.
Erja Hyytiäinen