Turun yliopiston hoitotieteen laitos tarjoaa maksutonta palveluohjauksen täydennyskoulutusta sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Suomen ensimmäiset yliopistotasoisen palveluohjauksen täydennyskoulutuksen suorittaneet osaajat valmistuivat syksyllä 2020.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan yhä vahvempaa palveluohjauksen osaamista, jolla voidaan vastata väestön muuttuviin palvelutarpeisiin. Samalla voidaan vähentää ammattilaisten tekemää päällekkäistä työtä.
Palveluohjauksen tarve korostuu asiakkailla, joilla on monimuotoisia haasteita useilla elämänalueilla, tai jotka ovat lähtökohtaisesti muita heikommassa asemassa vähäisten voimavarojensa vuoksi.
– Haasteet voivat olla terveydellisiä, taloudellisia tai sosiaalisia. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmat, pitkäaikaiset sairaudet, lapsen vammaisuus, ikääntyminen, työttömyys tai syrjäytyminen voivat muodostaa tarpeen monialaisille palveluille, joiden piirin pääsemiseen asiakkaan omat voimavarat eivät yksin riitä, sanoo koulutuskoordinaattori, projektitutkija, tohtorikoulutettava Reetta Mustonen.
– Tulevaisuudessa myös datan lisääntyminen, digitalisaatio ja teknologian monipuolinen hyödyntäminen tuottavat tarpeen uudenlaisten menetelmien hallinnalle ja uudenlaiselle osaamiselle. Esimerkiksi digitaalinen palveluneuvonta tulee lisääntymään tulevaisuudessa, lisää koulutusvastaava, erikoistutkija, kehityspäällikkö Anni Pakarinen.
Palveluohjaaja sovittaa yhteen asiakkaan tarpeet ja niihin vastaavat palvelut
Palveluiden kokonaisuuden hallintaan tarvitaan yhä useammin ammattilainen, joka pitää langat käsissään ja auttaa koordinoimaan ja sovittamaan yhteen asiakkaan tarpeisiin vastaavat palvelut – yhdessä hänen kanssaan. Palveluohjauksen osaamisen ytimessä ovat asiakaslähtöisyys, dialogisuus, hyvä palvelujärjestelmän tuntemus, erilaisten digitaalisten menetelmien hallinta, monialainen osaaminen ja vahva moniammatillinen yhteistyö.
– Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen tarjoama täydennyskoulutus vastaa palveluohjaamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa, sillä opinnot sisältävät paljon verkko-opintoja ja itsenäistä työskentelyä, kertoo täydennyskoulutuksen johtaja, professori Sanna Salanterä.
Myös lähiopetusta tarjotaan epidemiatilanteen salliessa kerran lukukaudessa järjestävissä teemapäivissä. Ne sisältävät asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi myös ryhmätyöskentelyä, jonka aikana opiskelijat ratkovat moniammatillisissa pienryhmissä tosielämän tilanteita simuloivia tapausharjoituksia.
Opintoihin on toistaiseksi jatkuva ilmoittautuminen, ja ne voi aloittaa missä vaiheessa tahansa. Opiskelu on maksutonta vuoden 2021 loppuun asti.
Opintojen etäpainotteisuus ja laajat aihepiirit houkuttelivat
Sini-Charlotta Kamberg ja Kirsi Kero valmistuivat palveluohjauksen täydennyskoulutuksesta ensimmäisten 12 joukossa joulukuussa 2020.
Kamberg on parhaillaan virkavapaalla työstään Satakunnan ammattikorkeakoulun simulaatio-opetuksesta vastaavana opetushoitajana ja opettaa hoitotyötä Sataedussa. Turun yliopiston erityispedagogiikasta valmistunut Kero puolestaan työskentelee MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön perhekuntoutuksessa opettajana ja toimintaterapeuttina.
Sekä Kambergin että Keron houkutteli opintojen pariin halu jatkuvaan oppimiseen. Toisaalta palveluohjaamisen kasvava merkitys palvelujärjestelmässä sai valitsemaan juuri tämän teemakokonaisuuden.
Kamberg toivoi koulutuksesta eväitä omien opiskelijoidensa perehdyttämiseen tärkeän aiheen pariin. Kero puolestaan oli käynyt jo seitsemän vuotta sitten palveluohjaamisen sisäisin koulutuksen työpaikallaan, mutta nyt tietojen päivittäminen tuntui ajankohtaiselta.
Sekä Kamberg että Kero saivat hyödynnettyä koulutuksen annin välittömästi omassa työssään.
– Annoin heti eräässä simulaatiotapauksessa opiskelijoiden tehtäväksi selvittää potilaan palvelupolun, Kamberg selittää.
– Minä taas pääsin hyödyntämään koulutuksessa käsiteltyä taide ja resilienssi -teemaa, kun toteutimme adoptioperheille suunnatulla kurssilla työn, joka auttoi ymmärtämään palveluviidakkoa ja suunnistamaan siinä, Kero kertoo.
– Oli mahtavaa, että oppimaansa pystyi heti hyödyntämään omassa työssään, molemmat iloitsevat.
Korona-aika ei vaikuttanut suuresti Kambergin ja Keron opintojen etenemiseen, koska täydennyskoulutuksen toteutustapa oli jo valmiiksi hyvin etäpainotteinen. Nyt kuitenkin myös lähiopetuksena järjestettäväksi tarkoitetut teemapäivät siirtyivät verkkoon, samoin koulutuksen päätösseminaari joulukuussa. Etäpainotteisuus näkyi myös siinä, että koulutukseen osallistui opiskelijoita ympäri Suomen.
Palveluohjauksen täydennyskoulutuksessa yksi tärkeä voimavara on moniammatillisuus, ja ensimmäisten valmistuneiden joukossa olikin osallistujia monilta soten sektoreilta. Opintojen keskeinen sisältö ovat verkkokeskustelut ja niiden kautta vaihdettu tietotaito. Keskustelujen myötä sai pohtia myös omaa työtään ja asettaa se uudenlaiseen valoon.
– Oli erittäin kiinnostavaa päästä kuulemaan hoitotyössä toimivien kollegojen mietteitä ja oppia, mitä kentällä tällä hetkellä tapahtuu. Sitäkin kautta sain päivitystä omaan opettajan työhöni, Kamberg pohtii.
Sekä Kamberg että Kero nostavat erityisen kiitoksen kohteeksi erinomaiset kouluttajat.
– Kurssi perustui positiiviseen pedagogiikkaan, eikä palautteessa pihistelty. Opettajat olivat myös helposti tavoitettavissa ja opintojen suorittaminen oli joustavaa. Koulutus oli helppo räätälöidä oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Päätösseminaarin lopputyön aiheen ja rajauksen sai tehdä itse. Suosittelemme lämmöllä täydennyskoulutusta kaikille aiheesta kiinnostuneille, Kamberg ja Kero lausuvat kuin yhdestä suusta.
Kumpikin näkee palveluohjauksen tarpeen vain kasvavan tulevaisuudessa.
– Erityisesti yhteiskunnan ikääntyminen asettaa tulevaisuudessa suuren haasteen palveluohjaukselle, Kamberg tietää.
– Omasta kokemuksestani myös lapsiperheet väsyneine vanhempineen ovat usein palveluohjauksen tarpeessa, kun omat voimavarat eivät aina riitä asioiden selvittämiseen, Kero lisää.
Palveluohjaamisen perustason osaamista vaaditaankin oikeastaan kaikilta sote-alan asiakaspinnassa toimivilta, vähintään oikeaan suuntaan ohjaamisen tasolla.
– Tärkeintä kuitenkin on, että asiakasta ei jätetä yksin ongelmien kanssa, Kamberg muistuttaa.
