Päivän seminaariohjelmassa alumneille esiteltiin kaksi tiedekunnalla käynnissä olevaa Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, joita vetävät professori Tuomas Mylly ja apulaisprofessori Annika Rosin. Professori Mika Viljasen johdolla keskusteltiin tekoälystä oikeuden sekä juristien työn näkökulmasta.
Alumnit Outi Tavi, Hanne Lehtovuori ja Liisa Tilli.
Anglosaksisessa maailmassa alumneilla on ajatus takaisin antamisesta omalle yliopistolle, giving back. Tähän dekaani Janne Salminen viittasi avatessaan Tiedekunnan päivän Calonialla perjantaina 28. maaliskuuta.
– Giving back on yhteydenpitoa, sitä että viestitte alma materistanne ja pidätte työelämässä oikeustieteellisen tiedekunnan lippua korkealla. Se on myös opiskelijoiden auttamista esimerkiksi harjoittelupaikkoja tarjoamalla.
Dekaani Janne Salminen.
Toki giving back voi olla myös rahalahjoituksia.
– Tällä hetkellä teemme kovasti töitä kerätäksemme varoja datasääntelyn sekä liiketoimintasääntelyn lahjoitusprofessuureja varten. Näiden jälkeen vuorossa on sosiaali- ja hyvinvointioikeuden professuuri.
Tällä hetkellä tiedekunnalla on yksi, maankäyttö- ja kiinteistöoikeuden lahjoitusprofessuuri, jota rahoittavat alan säätiöt. Tehtävää hoitaa OTT Martti Häkkänen.
Yliopiston strategiassa nouseviin aloihin on merkitty ”Demokratia, oikeusvaltio, oikeudenmukaisuus ja yhteiskuntarauha”. Tämä on syöttö suoraan tiedekunnan lapaan, Salminen iloitsi.
Vanhin ja aktiivisin oikeustieteen alumnijärjestö
Alumnijärjestö Senilexin tervehdyksen toi puheenjohtaja Antti Vaaja.
– Olemme Suomen vanhin ja aktiivisin oikeustieteilijöiden alumnijärjestö. Tiedekunnan päivä on vuoden päätapahtuma.
Alumnijärjestön 25-vuotista taivalta juhlitaan juhlaillallisella Marina Palacessa, jonne on ilmoittautunut ennätysmäärä alumneja. Juhlapuhujana on tiedekunnan ikimuistoinen ruotsinopettaja Bo Grönholm.
Jatkot juhlitaan tietysti Kirkkotiellä.
Senilexin puheenjohtaja Antti Vaaja.
Opiskelijoiden onnittelut välitti Lex ry:n hallituksen puheenjohtaja Frans Salminen.
– Hienoa että näin moni on päässyt osallistumaan kiireisen arjen keskellä. Järjestön elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii panostusta ja edellyttää alumneilta aktiivisuutta.
Lexin Salminen kertoi nykyisen opiskelijatoiminnan olevan monipuolisempaa kuin useimpien alumnien aikoina – toteamus kirvoitti yleisössä naurua.
– Edelleen järjestämme jokasyksyiset toogat. Haluamme yhtäältä vaalia perinteitä ja toisaalta uudistua.
Salminen otti esiin myös opiskelijoiden kovat paineet menestyä. Se näkyy jaksamisessa, eikä asiaa auta leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon. Muuttunut yhteiskunnallinen tilanne ja työmarkkinat näkyvät opiskelijoiden arjessa, hän totesi.
– Lexiläiset kuitenkin puhaltavat aina yhteen hiileen, tuemme kavereita emmekä kampita toisiamme.
Lexin puheenjohtaja Frans Salmela.
Tiedekunnalla on käynnissä kaksi akatemiahanketta
Työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Annika Rosin sekä väitöskirjatutkija Henni Parviainen kertoivat alumneille Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimushankkeesta, joka käsittelee algoritmijohtamista työelämässä.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aika otettu käyttöön teknologiaa, jolla voidaan seurata työntekijöitä uusilla tavoilla.
– Hankkeessa tutkitaan, kuinka algoritmijohtaminen vaikuttaa työn suorittajan työoikeudelliseen asemaan, eli siihen, onko hän työntekijä vai yrittäjä. Lisäksi tarkastellaan algoritmijohtamisen vaikutusta perusoikeuksiin, kuten yksityisyydensuojaan, Rosin kertoi.
Rosinin hanke herätti alumneissa paljon kysymyksiä, esimerkiksi työntekijän oikeudesta tietää valvontakeinoista. Moni asia selviää tutkimuksen myötä elokuuhun 2028 mennessä.
Annika Rosin ja Henni Parviainen vastaavat alumnien kysymyksiin.
Toinen tiedekunnassa käynnissä oleva akatemiahanke on professori Tuomas Myllyn vetämä. Tutkimuksessa tarkastellaan perusoikeuksien toteutumista digitaalisessa ympäristössä sekä alustajättien uudenlaisia perusoikeusvelvoitteita.
Uutta sääntelyä on tullut viime vuosina paljon, mutta se ei välttämättä ole tehokasta, jos riittävä valvonta puuttuu ja niin kutsuttuihin black box -teknologioihin ei pääse käsiksi.
Sääntelyn kanssa soutaminen ja huopaaminen aiheuttaa epävarmuutta, joka on yrityksille myrkkyä, yleisöstä huomautettiin. Eurooppa on iso markkina yhdysvaltalaisille internetyhtiöille, joten vipuvarttakin luulisi olevan.
Professori Tuomas Mylly.
Dekaani Janne Salminen nosti esiin myös kolmannen tiedekunnalla käynnissä olevan merkittävän tutkimushankkeen. Apulaisprofessori Daniela Alaattinoğlu sai viime vuonna Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen saamelaisten oikeudellista asemaa tarkastelevalle tutkimushankkeelle.
– ERC Starting Grant on eurooppalaisittain ehkä kaikkein kilpailluin rahoitus. Alaattinoğlulle myönnettiin myös hiljattain erittäin arvostettu Nils Klim -palkinto, jota voi luonnehtia mini-Nobeliksi, Salminen kertoi.
Tekoäly ei korvaa juristia tulevaisuudessakaan
Seminaari huipentui yksityisoikeuden professori Mika Viljasen vetämään paneeliin, jonka aiheena oli tekoly, oikeus ja juristit.
Mukana keskustelemassa olivat asianajotoimisto Castrén & Snellmanin osakas Topi Lusenius, Microsoftin lakiasiainjohtaja Minna Frände sekä konsulttitalo EY:n Head of Technolofy Law Teemu Oksanen.
Castrén & Snellmanilla on tehty nimenomaan tekoälyyn keskittyviä rekrytointeja, jotta kehityksessä pysytään mukana.
– Juristit eivät ole katoamassa. Mutta työkalupakki muuttuu, koska tulemme riippuvaisemmiksi tekoälystä. Sopimusneuvottelut nopeutuvat, mutta tuomarirobotteja en näe ikinä tulevan, Lusenius sanoi.
Oksanen kiteytti, miksi ihmisjuristeja tarvitaan tulevaisuudessakin: inhimillisyys ja juridinen mielikuvitus.
Viljanen kysyi, miten tärkeässä roolissa tekoäly tällä hetkellä on panelistien työpaikoilla.
– Tänä päivänä vielä pärjäisi, mutta en enää haluaisi tehdä töitä ilman tekoälyä, Oksanen vastasi.
Paneelissa vetäjä Mika Viljanen (vas.) ja keskustelijat Topi Lusenius, Minna Frände sekä Teemu Oksanen.
Promptaus on Fränden mukaan kaiken a ja o, se että osaa kysyä hyviä kysymyksiä.
Hän näkee, että hyvän juristin ominaisuudet ovat jatkossakin samat kuin nyt: strateginen ja analyyttinen osaaminen. Tärkeää on kyky keskittyä näihin kiireen keskellä.
– Olisi hienoa ajatella, että tekoälyn avulla aikaa vapautuu rutiinista strategisempaan työhön. Mutta en usko, että niin käy, vaan vauhti kiihtyy kuten aina uusien teknologioiden käyttöönoton myötä.
Tulevaisuudessa Fränden mukaan korostuvat ne asiat, joihin tekoäly ei pysty: vuorovaikutustaidot ja ihmisjohtaminen.
Viljanen kertoi tekoälyn olevan koekäytössä myös tiedekunnassa. Se on potentiaalisesti erittäin hyödyllinen työkalu esimerkiksi laajojen kirjallisuuskatsauksien laatimiseen.
– Tekoälyn käyttöönottoa pitää työstää organisaationa. Se on todella iso kulttuurinmuutos, joka ei tapahdu itsestään ilman panostusta, Frände summasi.
Vuosikurssin 1985 alumnit Ari Lehtonen, Jukka Hohtonen ja Jari A. Väänänen.
Alumnit Matti Suontausta ja Anu Ikonen lukevat LexPressiä.
Teksti ja kuvat: Rosa Lampela
