Perusoikeudet kuten yksityiselämän suoja ja sananvapaus ovat perinteisesti toimineet valtiollisessa ympäristössä. Nyt Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan tilannetta, jossa valtaa on yhä enemmän teknologiajäteillä ja alustayrityksillä.
Teknologiajätit voivat olla jo vahvempia kuin yksittäiset valtiot – Professori Tuomas Myllyn akatemiahankkeessa tutkitaan, mitä se tarkoittaa perusoikeuksille
Perusoikeudet kuten yksityiselämän suoja ja sananvapaus ovat perinteisesti toimineet valtiollisessa ympäristössä. Nyt Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan tilannetta, jossa valtaa on yhä enemmän teknologiajäteillä ja alustayrityksillä.
Miten perusoikeudet toimivat, ja miten niiden pitäisi toimia digitaalisessa ympäristössä?
Tätä tarkastellaan syksyllä 2024 käynnistyneessä akatemiahankkeessa, jota vetää kauppaoikeuden professori, eurooppaoikeuden dosentti Tuomas Mylly. Hankkeessa käsitellään alustatalouden uudentyyppisiä perusoikeusvelvoitteita sekä tekijänoikeuskysymyksiä.
Tutkimusryhmään kuuluu tiedekunnasta myös neljä tutkijatohtoria, Liiudmila Sivetc, Christopher Phiri, Heidi Härkönen ja Toni Selkälä, sekä kolme väitöskirjatutkijaa: Samuli Melart, Mira Turpeinen ja Maryna Manteghi.
Myllyn mukaan viimeaikaiset ja näköpiirissä olevat EU:n lainsäädäntötoimet paitsi suitsivat, toisaalta myös vahvistavat alustojen valtaa.
– Perinteisesti perusoikeudet, kuten yksityiselämän suoja ja sananvapaus, ovat toimineet valtiollisessa ympäristössä. Nyt olemme uudentyyppisessä tilanteessa, jossa teknologiajätit ja alustatoimijat voivat olla vahvempia kuin yksittäiset valtiot.
Yhtiöiden toiminta on globaalia, ja ne voivat vaikuttaa ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen omilla toimillaan. Ilmiöstä käytetään termiä digitaalinen konstitutionalismi.
– Ongelmana on, että yrityksillä ei ole viranomaisvastuuta, vaan niiden olemassaolon tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille rahaa.
Toimiiko sääntely?
Miten digitaaliset perusoikeudet tällä hetkellä toteutuvat Euroopassa?
– Huonommin kuin kuvitellaan. Kriittisiä kysymyksiä on lukuisia, Mylly sanoo.
Hankkeessa pohditaan, miten tällaiseen järjestelmään voidaan tuoda oikeuksia ja vastuita. Alustoilla on velvollisuus noudattaa perus- ja ihmisoikeuksia omassa päätöksenteossaan.
Järjestelmää pitäisikin Myllyn mukaan rakentaa siten, että toimijoilla olisi taloudelliset kannusteet toimia oikein perusoikeusnäkökulmasta esimerkiksi sisältöjen moderoinnissa ja teknisissä ratkaisuissa.
– Perusoikeuspunninta on monimutkaista. Yleensä punnitaan samalla kertaa useampaa kuin vain yhtä perusoikeutta.
Yhtiöille on määrätty velvoitteita kokoluokan mukaan: mikroyritykset ja startupit on vapautettu kokonaan osasta velvoitteista. Esimerkiksi digipalvelusäädös on vahvasti porrastettu. Uutta sääntelyä on tullut viime vuosina paljon.
– Sääntely ei kuitenkaan ole tehokasta, jos riittävä valvonta puuttuu ja teknologioihin ei pääse käsiksi, eli kyseessä on niin sanottu black box.
Sääteleekö Eurooppa itsensä ulos markkinoilta?
Perusoikeusnäkökulmasta voi myös oikeuttaa digijättien toimintaa vetoamalla omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen, Mylly huomauttaa. Tällä voidaan jopa estää lakimuutoksia.
Mitä Mylly sanoisi heille, joiden mielestä Eurooppa sääntelee itsensä ulos globaaleilta markkinoilta?
– Ymmärrän myös heitä. Norminpurkutalkoista puhuvat kriitikot käyttävät usein esimerkkinä Yhdysvaltoja, mutta siellä tietty sääntely on joustavampaa kuin Euroopassa.
Tästä esimerkkinä on tekijänoikeuksien fair use eli kohtuullinen käyttö, joka mahdollistaa tekijänoikeussuojatun materiaalin käytön tietyissä tilanteissa.
Käytäntö nopeuttaa tekijänoikeuksien käyttöä esimerkiksi tekoälyn kehittämisessä, kun taas Euroopassa lainsäädäntöprosessin käsittelyyn voi kulua vuosia. Pienet toimijat kärsivät tästä isoja enemmän.
– Esimerkiksi Youtube on itse ottanut käyttöön filttereitä, jotka suodattavat tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia. Toisinaan siihen jää jumiin esimerkiksi sananvapauden piiriin kuuluvia parodioita.
Digipalvelusäädöksen myötä yrityksille tulleet raportointivelvoitteet paljastavat tutkijoille mielenkiintoista tilastotietoa siitä, millaisia valituksia käyttäjiltä on tullut.
– Oikeustapausten häviäminen ei välttämättä muuta yhtiöiden toimintaa.
Viime aikoina on käsitelty aloitetta, joka sallisi EU-kansalaisten viestien lukemisen laajasti lapsiin kohdistuvan seksuaalisen materiaalin löytämiseksi. Aloite on saanut myös runsaasti kritiikkiä.
– Teknologiat ovat harvoin niin sofistikoituneita, että ne voitaisiin kohdistaa juuri siihen, mihin halutaan puuttua, Mylly sanoo.
Digitaalisten oikeuksien dynamiikka Euroopassa -hankkeen neljä osaa:
- Moderointikäytännöt perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta sekä disinformaatio sekä uutispalveluiden kommenttiosiot
- Tekijänoikeudet ja siihen kytkeytyvien oikeuksien toteuttaminen alustataloudessa
- Tekniset standardit tapana säännellä perusoikeuksia ja muita intressejä digimarkkinoilla
- Digitaalisen konstitutionalismin teoria
Digitalouden keskeisin sääntely:
- EU:n digipalveluasetus
- Tekoälyasetus
- Viimeisin tekijänoikeutta digimarkkinoilla koskeva direktiivi
- Digimarkkinasäädös
- Perusoikeudet eri tasoilla (kansallinen, eurooppalainen, globaali)
Teksti: Rosa Lampela
