Maaliskuun lopussa Unkarin pääministeri Viktor Orbán sai käytännössä yksinvaltiuden. Maassa astui voimaan poikkeuslaki, joka antaa oikeistolaiselle Fidesz-puolueelle vallan tehdä päätöksiä ohi parlamentin. Laille ei asetettu opposition tahdosta huolimatta takarajaa.
Demokratia ei aina tarkoita hyvää hallintoa ja hyvää hallintoa voi jossain tapauksissa olla myös ilman demokratiaa. Näin kertoo Turun yliopiston valtio-opin professori ja demokratiatutkija Maija Setälä. Muun muassa Singaporea pidetään esimerkkinä valtiosta, jossa on vahva hallinto, mutta ei demokratiaa.
Setälän mukaan monien länsimaisten liberaalien demokratioiden ongelmana on tällä hetkellä vahva polarisaatio ja kansalaisten vähäinen luottamus poliittiseen järjestelmään. Tämä voi purkautua autoritääristen, demokratian pelisäännöistä piittaamattomien johtajien kannatuksena. Unkari on tästä ääriesimerkki.
Orbánin puolueelle autoritäärinen asema
Turun yliopiston valtio-opin lehtori Heino Nyyssönen on tutkinut Unkarin politiikkaa pitkään. Orbánin Fidesz-puolue on ollut käytännössä vallassa viimeisen vuosikymmenen ajan. Sinä aikana on Unkari kansainvälisten vertailujen mukaan pudonnut demokratiaindeksissä lähes vuosittain. Myös maan lehdistönvapaustilanne on 2010-luvulla suorastaan romahtanut.
Unkarin hallitus puolustaa poikkeuslakia sanoen sen koskevan vain koronavirustoimia. Nyyssönen pitää tätä epäilyttävänä.
– Kyllä tämä haiskahtaa. Oppositio ehdotti poikkeuslaille kuukauden tai kolmen kuukauden määräaikaa. Orbán ei suostunut. Se olisi ollut järkevää politiikkaa. Nyt ei tiedetä, mihin kaikkiin toimiin koronaviruksen lisäksi poikkeuslain varjolla voidaan ryhtyä, Nyyssönen sanoo.
Unkarissa demokratialla ohuet perinteet
Nyyssönen kertoo kuulevansa väitteitä, joiden mukaan Unkarissa ei ole koskaan ollut demokratiaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.
– Länsimaisten tutkimusinstituuttien mukaan vuosituhannen alussa Unkari täytti demokratian kriteerit. Ei Unkaria olisi muuten hyväksytty Euroopan unionin jäseneksi.
Demokratia luotiin kuitenkin 1990-luvulla osittain hataralle pohjalle. Oltiin optimistisia sen suhteen, että kun luodaan demokraattiset instituutiot, ihmiset alkavat käyttäytyä sen mukaan.
– Esimerkiksi Itä-Euroopassa demokratian perinne on ollut hyvin ohut, Nyyssönen sanoo.
Nyt Orbán pitää Nyyssösen mukaan Euroopan unionia pilkkanaan. Unionissa otetaan kantaa Unkarin tilanteeseen, mutta toimet ovat lepsuja. Unkari toimii myös negatiivisena esimerkkinä muille valtiolle. Muun muassa Puolassa seurataan osittain Unkarin esimerkkiä.
Koronakriisistä selvitään vahvalla hallinnolla ja demokratialla
Nyyssönen kertoo nähneensä viime aikoina sosiaalisessa mediassa väitteitä, että hyvä diktatuuri on parempi, kuin väärän värinen hallitus.
– Olen huomannut, että diktatuuria on alettu puolustella. On yllättävää, ettei demokratia ole enää itseisarvo. Syy tähän on se, että demokratia on vaikea laji.
Setälän mukaan korona voi uhata demokratioita poikkeuslakien lisäksi myös maailmanlaajuisen talouskriisin ja siitä johtuvan epävakauden vuoksi. Setälä uskoo kuitenkin, että koronakriisistä selviävät parhaiten valtiot, joissa on sekä vahva demokratia että hyvä hallinto.
– Uskon, että Suomen kaltainen monipuoluehallitusjärjestelmä selviää kriisistä paremmin, kuin johtajavetoiset järjestelmät. Avoimen tiedonvälityksen ja poliittisen luottamuksen merkitykset korostuvat kriisin aikana.
Nyyssönen näkee, että Unkarin tilanne voi tulevaisuudessa johtaa mihin vain.
– Mitä tulee populismin jälkeen? Siihen meillä ei ole vastausta. Diktatuuri on erittäin ruma sana. Sillä on hyvin vakavia historiallisia painolasteja. Mutta asioita pitää mielestäni alkaa kutsua niiden oikeilla nimillä.
Teksti: Veera Heinonen
