Turun yliopiston tutkijat ovat mukana pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä ja kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä, joille molemmille on myönnetty kolmivuotinen jatkorahoitus kaudelle 1.1.2023–31.1.2025.
Kansainvälinen arviointipaneeli on tehnyt väliarvioinnin Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmassa 2018–2025 toimiville tutkimuksen huippuyksiköille. Arviointipaneelin mukaan tutkimus on edennyt kaikissa huippuyksiköissä tavoitteiden mukaisesti. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelman tavoitteena on nostaa Suomessa tehtävän tutkimuksen laatua, uudistaa tiedettä ja edistää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikölle myönnettiin yli 4 miljoonan euron jatkorahoitus, josta avaruusfysiikan professori Rami Vainion johtaman Turun yliopiston tutkimusryhmän osuus on 974 264 euroa. Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikölle myönnettiin lähes 2 miljoonan euron jatkorahoitus, josta digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen johtaman Turun yliopiston tutkimusryhmän osuus on 556 707 euroa.
Avaruusromun vähentäminen vaatii uutta teknologiaa
Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä kehitetään teknologioita, joiden avulla avaruuden hyötykäyttö olisi kestävämmällä pohjalla. Avaruusromu on suuri kiertoratojen käyttökelpoisuutta uhkaava ongelma, ja sen vähentämiseen on kehitettävä uusia teknologioita ja tekniikoita. Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkimusryhmien muodostavan huippuyksikön tutkimuksen kivijalkana on Maan säteily-ympäristön tutkimus.
– Säteily on avaruuden olosuhteista haastavin satelliittien kestoajan kannalta ja säteily-ympäristön dynamiikan parempi tuntemus auttaa meitä kehittämään kestävämpiä järjestelmiä kiertoradalle. Huippuyksikössämme kehitetään instrumentteja säteilyn havaitsemiseen ja suunnitellaan satelliitin alijärjestelmiä, joiden säteilyn kesto on hyvä ja hinta edullinen. Lisäksi yksikössä kehitetään niin sanottua plasmajarruteknologiaa. Plasmajarru on laite, jolla käyttöikänsä lopulla oleva satelliitti voidaan tuoda alas kiertoradalta ilmakehään, jossa se palaa tomuksi, eikä jää kiertoradalle romuksi, Vainio kertoo.
Huippuyksikkö keskittyy jatkokaudellaan satelliittiohjelmansa loppuun saattamiseen. Osana tätä kiertoradalle laukaistaan vähintään kaksi satelliittia, jotka tutkivat Maan säteily-ympäristöä. Plasmajarruteknologian demonstrointi kiertoradalla on myös osa jokaista satelliittihanketta.
– Väliarvioinnin myötä rahoitustasomme nousi noin 23 prosenttia ensimmäisestä vaiheesta, mikä oli varsin huomattava nousu. Kansainvälinen asiantuntijapaneeli totesi lausunnossaan, että huippuyksikkömme mahdollistamana suomalainen avaruustutkimus on ottanut suuren askeleen eteenpäin. Saimme paneelilta kiitosta esimerkiksi siitä, että olemme vaikuttaneet Suomen avaruuspolitiikkaan ja sen kansainväliseen arvostukseen, Vainio sanoo.
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö panostaa avoimeen tieteeseen
Kansainvälinen asiantuntijapaneeli arvioi pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön oman tutkimusalansa kansainvälisesti johtavaksi keskittymäksi. Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen pelitutkimusryhmien muodostaman konsortion kokonaisbudjetti sisältää myös merkittävästi yliopistojen omaa strategista rahoitusta, joka nostaa hankekauden kokonaisbudjetin yli neljän miljoonan euron.
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköön kuuluu 47 tutkijaa, jotka ovat tuottaneet lähes 500 tutkimusta ja yleistajuista julkaisua, toteuttaneet kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja -vierailuja, järjestäneet tieteellisiä ja suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia sekä osallistuneet pelikulttuureista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi asiantuntijoina mediassa. Huippuyksikkö on panostanut toiminnassaan merkittävästi avoimeen tieteeseen, minkä ansiosta se palkittiin kansallisella Avoimuuden edistäjät -palkinnolla vuonna 2021.
– Kansainvälinen asiantuntijapaneeli kiitti väliarvioinnin yhteydessä antamassaan lausunnossa huippuyksikköämme vaikuttavasta ja erittäin tuloksellisesta tutkimustyöstä ja totesi huippuyksikön onnistuneen vakiinnuttamaan Suomessa tehtävän pelitutkimuksen aseman alan kansainvälisesti johtavana keskittymänä. Lausunnossa myös korostettiin huippuyksikkömme tekemää arvokasta työtä pelikulttuurin yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvien haasteiden parissa sekä kiitettiin tutkijoiden laaja-alaista aktiivisuutta ja vahvaa yhteistyötä pelikulttuurien eri toimijoiden parissa. Myös avoimeen tieteeseen panostaminen huippuyksikön toiminnassa sai arvioijilta kiitosta, kertoo Suominen.
Jatkokaudella huippuyksikkö syventää ja uudistaa työtään pelitutkimuksen, pelaajatutkimuksen, pelituotannon tutkimuksen sekä pelien historiaan ja laajempaan soveltamiseen liittyvien tutkimusteemojen parissa.
> Huippuyksikköohjelman 2018–2025 väliarviointi: yksiköissä tehtävä tutkimus edennyt hyvin
