Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat 214 000 euroa tutkimusapurahoja hammaslääketieteellisiin tutkimuksiin. Tänä vuonna suurimmilla apurahoilla tuettiin lasten hammashoidon tutkimusprojekteja ja tutkimusta, jossa selvitetään botuliinitoksiinin käyttöä TMD-potilaiden kivunhoidossa.
Tutkimusapurahoja myönnettiin tällä hakukierroksella kaikkiaan 40 tutkijalle ja opiskelijalle, myöntöprosentti oli 49. Hakemusten tutkimusaiheet edustivat monipuolisesti koko suun terveydenhoidon tutkimuskenttää. Apolloniaan apurahajaossa pyritään tukemaan erityisesti tutkimusuransa alussa olevia tutkijoita, mutta samalla halutaan edistää tutkimusprojektien jatkuvuutta.
Merkittävä tutkimus lasten hammashoidosta
Suurimman yksittäisen apurahan, 15 000 euroa, sai dosentti, erikoishammaslääkäri Battsetseg Tseveenjav (Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto). Tseveenjav tutkii lasten ja nuorten hoitoon pääsyä ja hammashoitotoimenpiteitä Helsingin julkisessa suun terveydenhuollossa 18 vuoden ajalta.
Rekisteritutkimuksessa tarkastellaan karies- ja kehityshäiriöhampaille tehtyjä hoitotoimenpiteitä sekä hampaiden pitkäaikaista selviytymistä hoidon jälkeen. Lisäksi tutkitaan, miten lainsäädännön muutokset viimeisten 20 vuoden aikana ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten suun terveydenhuollon hoitoon pääsyyn ja palvelujen käyttöön. Pitkä seuranta antaa arvokasta tietoa hoitomenetelmien toimivuudesta.
– Suunterveydenhuollon rekisterien tietoihin perustuva seurantatutkimus antaa tietoa siitä, miten hoitotekniikat ja paikkausmateriaalit toimivat ”oikeassa elämässä”. Tällaisesta pitkäaikaisesta seurantatutkimuksesta opitaan käytännön työmme onnistumisista ja epäonnistumisista, tiivistää Tseveenjav.
Nuoren tutkijan apurahat edistävät väitöstutkimuksia
Tänä vuonna jaettiin kaksi Nuoren tutkijan apurahaa, 12 000 euroa, jotka tukevat tärkeitä väitöskirjahankkeita.
Toinen Nuoren tutkijan apurahoista myönnettiin HLL Hanna Suokolle (Turun yliopisto) tutkimukseen, jossa selvitetään, miten vanhempien suunterveystottumukset, kuten hampaiden harjaus, ksylitolin käyttö ja perheeseen liittyvät taustatekijät, vaikuttavat lasten suunterveystottumuksiin.
Aiemmassa osatutkimuksessa havaittiin, että perheissä, joissa molemmat vanhemmat harjasivat omat hampaansa huonosti, harjattiin myös lapsen hampaat huonosti noin yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin perheissä, joissa molemmat vanhemmat harjasivat omat hampaansa suositusten mukaisesti.
– Odottavien perheiden ja pienten lasten tutkimuskäyntien yhteydessä on erittäin tärkeää huomioida perheet, joissa molemmat vanhemmat harjaavat huonosti, ja puuttua varhain huonolle harjaukselle altistaviin tekijöihin. Lapsuudessa vanhemmilta opitut huonot suunterveystottumukset ovat eriarvoistavia ja voivat johtaa terveyseroihin, summaa Suokko.
