Eri kielet ovat kirjoitettuna yhtä tehokkaita välittämään tietoa
Ihmiset lukevat äidinkieltään yhtä tehokkaasti, oli se sitten suomi, kiina tai englanti. Tuore tutkimus tukee kielitieteilijäjoukon esittämää ajatusta, että kaikkien kielien perustana olisi yleismaailmallisia periaatteita. Pitävää näyttöä asialle ei aiemmin ole saatu.
Kaikiin kolmeen yliopistoon luotiin täysin samanlaiset laboratorio-olosuhteet koetta varten.
Tuoreessa tutkimuksessa suomalaiset, englantilaiset ja kiinalaiset lukivat saman tekstin, joka oli tarkasti käännetty heidän omalle äidinkielelleen. Tutkijat havaitsivat, että vaikka sanojen välillä lukemiseen käytetty aika hieman vaihteli, virke- ja kappaletasolla lukeminen oli yhtä nopeaa kaikilla kielillä.
– Löydös esittää, että vaikka kirjoitetuissa kielissä oli erittäinkin merkittäviä eroja, perustasolla ihmiseltä kuluu sama aika käsitellä tietoa riippumatta siitä, millä kielelle se on kirjoitettu, professori Simon Liversedge Southamptonin yliopistosta kertoo.
Southamptonin yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistuivat Turun yliopisto sekä kiinalainen Tianjinin normaaliyliopisto. Idea tutkimuksesta syntyi muutama vuosi sitten, kun Turun yliopiston professori Jukka Hyönä ja Liversedge olivat luennoimassa Kiinassa.
– Virisi idea vertailla kolmea, toisistaan selkeästi poikkeavan kielen lukemista. Kiina on merkkipohjainen eikä siinä merkillä ja äänteellä ole yhteyttä vaan se pitää vain opetella. Suomi puolestaan on yksi maailman säännönmukaisimmista kielistä. Kun tuntee äänteet, voi lukea suomea ääneen vaikka ei ymmärtäisi siitä sanaakaan. Englanti puolestaan on äänneasultaan äännemerkkijärjestelmää käyttävistä kielistä yksi epäsäännöllisimmistä, Hyönä kertoo.
Kolmikko laati tutkimusta varten yleistajuisia tekstejä, jotka käännettiin jokaiselle kielelle niin, että ne vastasivat tarkasti samaa asiaa kaikissa kielissä. Kukin yliopisto kutsui 25 tutkittavaa omaan laboratorioonsa lukemaan tekstiä ja lukunopeus selvitettiin käyttämällä silmänliikekameraa.
Joukko kielitieteilijöitä on jo pitkään esittänyt, että kaikissa kielissä on yleismaailmallisia periaatteita, mutta ajatusta ei ole kyetty todentamaan. Juuri Cognition-lehdessä julkaistu tutkimus tukee käsitystä.
– Meillä on yhtäläinen tapa käsitellä kieltä lukemisen aikana. Se viittaa siihen, että mikään kirjoitettu kieli ei olisi muita tehokkaampi ymmärryksen jakamisessa, Liversedge sanoo.
Tutkimus paljasti myös pieniä eroja. Esimerkiksi suomalaiset käyttivät tiettyjen sanojen lukemiseen enemmän aikaa kuin englantilaiset, mutta virketasolla ero tasoittui.
Tutkijoiden mukaan tutkimus on ensimmäinen askel lukemisen universaalisuuden osoittamisessa. Seuraava askel on jo työn alla.
– Keräämämme aineisto antaa mahdollisuuksia jatkotutkimukseen. Olemme jo aloittaneet työn, jossa selvitämme, miten eri kielten morfologia vaikuttaa kielen lukemiseen. Miten esimerkiksi se vaikuttaa, että suomeksi sanotaan ”autossamme” ja englannissa ”in our cars”, kiinassa ei morfologiaa ole lainkaan, Hyönä sanoo.
>> Linkki artikkeliin Universality in eye movements and reading:
A trilingual investigation, Simon P. Liversedge, Denis Drieghe, Xin Li, Guoli Yan, Xuejun Bai and Jukka Hyönä
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Southamptonin yliopisto