Digitaalisen tulevaisuuden monet muodot puhuttivat Turun yliopiston seminaarissa

Turun yliopiston rehtori Jukka Kola otti avauspuheessaan esille tukiälyn käsitteen tekoälyn sijaan. Kolan mukaan digitalisaatiota ei pitäisi ajatella jonakin, jonka armoille ajaudumme. Hän lisäsi, että yliopiston tehtävä on olla suunnannäyttäjä myös digitalisaation suhteen.

Kola mainitsi, että Turun yliopistolle monitieteisyys on avainarvo, joka läpäisee kaiken toiminnan. Muutkin puhujat korostivat monitieteisyyden merkitystä digitalisaatioon liittyvässä tutkimuksessa.

Digitaaliset tulevaisuudet on yksi Turun yliopiston strategiaan liittyvistä temaattisista kokonaisuuksista. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen professori Anne Kovalainen totesi tilaisuudessa, että kyseinen kokonaisuus pyrkii tuomaan eri alojen tutkijat yhteen.

– Digitalisaatio on yhteiskuntaa, taloutta ja inhimillisyyttäkin monella tapaa muokkaava prosessi, Kovalainen sanoi.

Maantieteen apulaisprofessori Niina Käyhkö keskusteli professori Juha Oksasen kanssa siitä, miten paikkatieto on muuttunut tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa. Erilaiset kartoitusteknologiat kehittyvät jatkuvasti. Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksessa työskentelevä Oksanen totesi, että paikkatietojen digitalisoituminen nostaa poikkitieteellisen vaatimustason korkealle.

– On tärkeää tarkastella paikkatietoa laaja-alaisesti, jotta voi ymmärtää esimerkiksi, mitä kartoissa esitetään, Oksanen sanoi.

Käyhkö ja Oksanen kertoivat, että paikkatiedon hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaiset kaupunkiliikennesuunnittelun ratkaisut. Paikkatiedon avulla voi myös tehostaa viranomaisten toimintaa.

– Kysymys on siitä, että tehdään konkreettisia ilmastoon ja kestävään kehitykseen liittyviä tekoja, Käyhkö tiivisti.

Lisäksi seminaarissa keskusteltiin digitalisaation vaikutuksista esimerkiksi lääketieteeseen ja lainsäädäntöön.

Avoimella paikkatiedolla apua kriisialueille

Kerttulin lukiossa testattiin torstaina avoimen paikkatiedon käyttämistä. Noin 70 oppilasta kartoitti tansanialaisen Mwanzan kaupungin tulvariskialueita pieni ruutu kerrallaan. Samaan aikaan Mwanzassa paikallisista yliopisto-opiskelijoista koostuva, noin 20-henkinen tiimi teki kartoitusta samasta alueesta.

Mapathon-nimistä tapahtumaa luotsasi joukko Turun yliopiston maantieteen opiskelijoita. He kertoivat oppilaille, että kartoittaminen on kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua, jota voi tuottaa etänä. Kriisialueilta kerätty karttatieto auttaa paikallisessa päätöksenteossa, koska sen avulla on esimerkiksi mahdollista ratkaista kaupungin kiivaan kasvun aiheuttamia ongelmia. Eri järjestöt voivat myös ottaa karttoja omaan käyttöönsä.

Rakennuksia ja asuinalueiden rajoja kartoitettiin ilma- ja satelliittikuvien avulla Openstreetmap-projektilla. Kartoitustilaisuuden jälkeen paikalliset kartoittajat Tansaniassa validoivat kartoituksen, eli tarkistavat, että esimerkiksi rakennusten sijainnit pitävät paikkansa.

Viidennen vuoden maantieteen opiskelija Venla Aaltonen kertoo, että mapathon on tehokas keino tehdä yliopiston ja lukion välistä yhteistyötä. Siinä saadaan myös lyhyessä ajassa tehtyä paljon henkilötyötunteja ja siten arvokasta työtä.

– Tapahtumilla näytetään lukiolaisille, mitä avoimella paikkatiedolla voi tehdä, ja mitä heidän työnsä konkreettisesti tarkoittaa. On ollut mielekästä, kun he ovat nähneet työnsä tuloksia.

Kartoitusprojekti järjestettiin Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen, Kerttulin lukion, Humanitarian OpenStreetMap Team -järjestön ja EGEA Turku ry:n yhteistyönä. Tapahtuma oli osa Turun kaupungin STEAM-toimintaa.

Sara Harju