Tiedepaneelin 1.6. julkaistu raportti käsittelee koronakriisin haitallisten vaikutusten ehkäisemistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Eri alojen tutkijoista koostuvan 13-henkisen paneelin puheenjohtajana on toiminut professori Christina Salmivalli Turun yliopistosta.
Raportti avaa valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman koronakriisin jälkihoitoa valmistelevan ryhmän taustalla olleen tiedepaneelin työtä sekä tiedepaneelin vuoropuhelua valmisteluryhmän kanssa.
Valtioneuvoston kanslian 22. huhtikuuta asettama COVID-19-tiedepaneeli on tuottanut valmisteluryhmälle tutkimukseen perustuvaa taustatietoa ja nostanut esiin myös sellaisia tieteellisiä näkemyksiä, joita valmisteluryhmä ei ole mahdollisesti tunnistanut. Raportti kokoaa yhteen vuoropuhelussa esitetyt kysymykset, vastaukset ja näkemykset.
– Tässä työssä mielenkiintoista ja myös tieteellisesti haastavaa on ollut se, että ymmärrys koronaviruksesta ja tämän kriisin seurauksista elää koko ajan ja uutta tutkimusta tulee lähes päivittäin. Se on tarkoittanut meille sitä, että valmisteluryhmälle toimittamaamme tietoa ja tieteellisiä arvioita on päivitetty aina, kun uudempaa tietoa on ollut saatavilla, Christina Salmivalli toteaa.
Koronakriisi on nostanut tieteen uuteen arvoon
Koronakriisin äkillisyys ja globaali vaikutus ovat nostaneet tieteen ja tutkijat päätöksenteon tueksi ennennäkemättömällä tavalla. Salmivallin mukaan tutkitulla tiedolla on ollut merkittävä rooli koronakriisin aikaisessa päätöksenteossa myös Suomessa.
– Kriisissä on kuultu asiantuntijoita laajasti. Tiedepaneelin työn lisäksi työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä on analysoinut kriisin taloudellisia vaikutuksia, ja muitakin työryhmiä on pandemian ympärille syntynyt. Asiantuntijat ovat julkisuudessa aktiivisesti antaneet näkemyksiään kriisistä ja sen hoidosta. Kriisi on nostanut tieteen uuteen arvoon.
Tiedepaneelin raportti avaa päätöksenteon taustalle kootun tieteellisen tiedon niin, että sitä voidaan käyttää toimenpiteiden suunnittelussa koko yhteiskunnassa. Raportin tärkeänä näkökulmana on kestävä kehitys ja elvytystoimenpiteiden suuntaaminen ekologisesti kestävällä tavalla.
– Pandemia on konkretisoinut uhkia ja lisännyt tietoisuuttamme siitä, että vastaavat kriisit ovat tulevaisuudessakin mahdollisia. Kun kriisin myötä joka tapauksessa elvytämme yhteiskuntaa, elvytys on tehtävä niin, että edistämme Suomen ilmastotavoitteita emmekä rapauta niitä, Salmivalli sanoo.
Vaikka tiedepaneelille asetettu toimikausi päättyi toukokuun lopussa, päättäjien ja tutkijoiden välinen vuoropuhelu jatkuu.
