Akateemikko Eva-Mari Aron muotokuva paljastettiin hänen elämäntyötään juhlistavassa kansainvälisessä symposiumissa

09.09.2024

Eva-Mari Aro on fotosynteesitutkimuksen uranuurtaja. Hänen merkittävän tutkimustyönsä kunniaksi Turun yliopisto järjestää EMA2024-symposiumin, joka on tuonut Turkuun yli 150 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Tapahtuma käynnistyi sunnuntaina 8.9. Aron juhlaluennolla ja muotokuvan paljastuksella.

Akateemikko Eva-Mari Aro on yksi maailman johtavista fotosynteesitutkijoista ja hänen työllään on ollut valtava vaikutus fotosynteesitutkimukseen maailmanlaajuisesti.  

Parhaillaan käynnissä oleva kansainvälinen EMA2024-symposium, jonka järjestävät professori Yagut Allahverdiyeva-Rinne (Turun yliopisto) ja professori Cheryl Kerfeld (Michigan State University; Lawrence Berkeley, National Lab, USA), on tuonut Turkuun yli 150 fotosynteesitutkimuksen asiantuntijaa ja opiskelijaa eri puolilta maailmaa juhlistamaan Aron merkittävää elämäntyötä, sekä kuulemaan fotosynteesitutkimuksen alan viimeisimmistä edistysaskeleista. 

Symposium käynnistyi sunnuntaina 8.9 yleisölle avoimella juhlatilaisuudella, jossa kuultiin Aron juhlaluento ja jossa teknillinen tiedekunta luovutti Aron muotokuvan yliopiston kokoelmiin. Kyseessä on muotovalokuva, jonka on kuvannut Mikko Kaaresmaa 

 

Akateemikko Eva-Mari Aron muotovalokuva on kuvannut Mikko Kaaresmaa. Muotokuva luovutettiin yliopistolle Aron juhlaluennon lopuksi. Kuva: Esko Keski-Oja.
 

Rehtori Marjo Kaartinen vastaanotti Aron muotokuvan ja kiitti Aroa hänen merkittävästä elämäntyöstään. Kuva: Esko Keski-Oja.

Muotokuvan vastaanotti Turun yliopiston rehtori Marjo Kaartinen, joka kiitti Aroa hänen pitkäjänteisestä työstään ja vaikutuksestaan.

– Aro on tehnyt hyvin vaikuttavan elämäntyön ja saavuttanut suurta arvostusta tutkijana. Hän on urallaan toiminut merkittävänä esimerkkinä kaikille nuoremmille tutkijoille, ja erityisesti tutkijanuralla eteneville naisille. Nykyään on onneksi tapahtunut edistystä, eikä naistutkijan menestyminen ole enää yhtä harvinaista kuin urani alkuvaiheessa, mutta tutkijanurani aikana Aro on ollut tärkeä roolimalli myös itselleni, Kaartinen totesi.

50-vuotisen tutkijanuransa aikana Eva-Mari Aro on löytänyt ja tutkinut erilaisia perustavaa laatua olevia fotosynteettisiä mekanismeja monenlaisissa eliöissä syanobakteerista kasveihin, esimerkiksi ekologisesti ja taloudellisesti merkittävässä ikivihreässä kuusessa, joka on tärkeä Skandinavialle ja muille pohjoisille maille. 

Luonnon inspiroimien kestävien energiaratkaisujen puolestapuhujana Aro on edistänyt luonnollisesta ja keinotekoisesta fotosynteesistä johdettujen hiilidioksidineutraalien teknologioiden etenemistä koko Euroopan tasolla. 

Aro piti juhlaluennon aiheella “Struggling with photosynthetic light reactions for 50 years”. Kuva: Esko Keski-Oja.

Muotokuvan luovutuksen yhteydessä kuultiin Aron juhlaluento, jolla hän kertoi kertoi uransa eri vaiheista ja fotosynteesitutkimuksen alan kehityksestä kuluneen viiden vuosikymmenen aikana.  

– Koen kiitollisuutta siitä, että minulle on annettu mahdollisuus työskennellä fotosynteesin parissa, joka on olemassaolomme ja ympäristön kestävyyden kannalta tärkein prosessi, Aro sanoi.  

Aro kiitti ja korosti luennollaan myös tutkimusryhmänsä tutkijoiden, kollegoidensa ja yhteistyökumppaneidensa työn merkitystä fotosynteestitutkimuksen edistämisessä. 

50 vuotta jatkuneen uransa aikana Aro on saavuttanut urallaan useita merkittäviä akateemisia tunnustuksia, toiminut aktiivisesti alansa vaikuttajana, ja hänen poikkeukselliset panoksensa tieteeseen ovat ansainneet hänelle lukuisia kansainvälisiä palkintoja. Aro on esimerkiksi toiminut kahden Suomen Akatemian alaisen huippuyksikön johtajana ja vuonna 2017 Arolle myönnettiin tieteen akateemikon arvonimi. Hän on myös Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ja Royal Societyn ulkomainen jäsen. Hän on toiminut myös eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön EASAC:ssa hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana antaen tieteeseen perustuvaa ohjausta päätöksenteon tueksi EU:n komissiossa ja parlamentissa. 

Nelipäiväisen konferenssin ohjelma jatkuu tällä viikolla ja tarjoaa osallistujille kiinnostavaa keskustelua esimerkiksi fotosynteesin tehostamisesta viljelykasvien sietokyvyn ja tehokkuuden lisäämiseksi ilmastonmuutoksen aikana, sekä elävien solutehtaiden kehittämisestä kestävää biotuotantoa varten 

Noin 150 fotosynteesitutkimuksen asiantuntijaa eri puolilta maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloista, Japanista, Uudeta-Seelannista, Australiasta ja Euroopasta, kokoontuu parhaillaan Turussa EMA2024-symposiumissa. Kuva: Esko Keski-Oja.

Luotu 09.09.2024 | Muokattu 12.09.2024