Kauppakorkeakoululla heräteltiin monitieteistä keskustelua ilmastonmuutoksesta ja biodiversiteetistä
Kauppakorkeakoulun tapahtumassa haluttiin tuoda monitieteisyyttä keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja luonnon köyhtymisestä. Tapahtumassa käytiin läpi nykytutkimuksen antamaa tietoa tilanteesta ja pohdittiin sitä, miten näihin suuriin haasteisiin voidaan suhtautua talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Luento oli myös osa kauppakorkeakoulun kurssia Liiketoiminnan eettiset kysymykset.
Yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi puhui tapahtumassa ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin tämän hetkisestä tilanteesta sekä siitä, miten nämä suuret globaalit ongelmat haastavat ihmiskunnan. Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund puolestaan toi keskusteluun näkökulmaa talouden puolelta ja pyrki nostamaan esille ehdotuksia liiketoiminnan vastuullisuuden lisäämiseksi.
Vastakkainasettelun sijaan luennolla keskityttiin yhteisen haasteen käsittelyyn eri näkökulmista. Biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun yhteistyötä oltiin haluttu herätellä jo pitkään, sillä nähtiin tarve tuoda usein vastakkaisina esitetyt puolet saman asian äärelle. Sääksjärvi ja Granlund painottivatkin, että yhteistyötä pitäisi lisätä kaikkien eri tieteenalojen välillä, sillä ihmiskunnan kohtaamat haasteet koskettavat kaikkia.
– Globaalit haasteet ovat sellaisia, että niitä eivät voi biologit ratkaista yksin. Tämän mittakaavan ongelmiin tarvitaan kaikkien eri tieteenalojen yhteistyötä, Sääksjärvi huomautti.
Luonnon moninaisuuden arvoa vaikea mitata rahassa
Sääksjärvi painotti sitä, että laajasti ymmärrettynä biodiversiteetin käsite sisältää myös ajatuksen ihmisen ja luonnon kanssakäymisestä, minkä takia se onkin kiinnostava aihepiiri myös esimerkiksi kauppakorkeakoulun opiskelijoille.
– Luonnon köyhtymisen juurisyyt liittyvät kaikki väestönkasvuun ja ylikulutukseen. Aiemmin esimerkiksi sukupuuttoaallot ovat tapahtuneet hyvin hitaasti, jopa miljoonien vuosien aikana. Nyt luonnon köyhtyminen tapahtuu parissa sadassa vuodessa, Sääksjärvi kertoi.
Sääksjärvi esitteli myös luonnon globalisoitumisen käsitteen, jolla tarkoitetaan eri alueiden lajistojen samankaltaistumista. Esimerkiksi uusien metsätuholaisten leviäminen Suomeen tai puutiaisten kantamien taudinaiheuttajien leviäminen Suomeen olosuhteiden muuttuessa niille otollisiksi uhkaavat niin taloutta kuin kansanterveyttäkin. Toisaalta sekä ilmastonmuutos että luonnon köyhtyminen aiheuttavat myös konflikteja eri puolilla maailmaa ja sen myötä pakolaisvirtoja.
Ongelman laajuutta ja vakavuutta ei kuitenkaan täysin hahmoteta, osaksi sen vuoksi, että luonnon tarjoamien palveluiden arvoa on vaikea mitata rahassa. Esimerkiksi mehiläisten tuottamien pölytyspalveluiden arvo on mitattu, mutta monessa asiassa arvottaminen on vaikeampaa. Luonnon palveluiden rahallista arvoa selvitellään kuitenkin parhaillaan suurissa projekteissa.
Vastuullisuus voi olla myös hyvää bisnestä
Granlund nosti yhdeksi tärkeäksi ongelmaksi poliittisen tahtotilan. Poliitikot eivät mielellään tee suuria muutoksia, osaksi myös talouden näkökulman vuoksi. Esimerkiksi yliopistoissa tuotettua tietoa ei välttämättä käytetä hyväksi päätöksenteossa.
Granlund kuitenkin painotti myös yritysten vastuuta. Vaikka niiden tavoite on tuottaa voittoa omistajille, tarkoituksena ei ole kuitenkaan Osakeyhtiölain mukaankaan tuottaa mahdollisimman paljoa voittoa lyhyellä aikajänteellä. Vastuullisesti toimimalla yritysten toiminta taataan myös pitkällä aikavälillä.
– Ruotsissa vastuullisuudessa ollaan paljon pidemmällä, koska siellä on nähty, että vastuullisuus on tietyllä tavalla myös hyvää bisnestä. Ruotsiin verrattuna Suomessa ollaan vasta heräilemässä vastuullisuuden liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin, Granlund kertoi.
Kauppakorkeakoulussa uusi sukupolvi näyttää kuitenkin jo tarttuneen haasteeseen. Granlund toi esiin sen, miten esimerkiksi monessa innovaatiokilpailussa menestyneet opiskelijaryhmät ovat kehittäneet innovaatioita nimenomaan vastuullisuuden lisäämiseen.
Kumpikin puhujista painottikin konkreettisten tekojen sekä yhteistyön merkitystä.
– Toivoa ei pidä menettää. Luonnon köyhtymistä ja ilmastonmuutosta voidaan edelleen hidastaa, mutta siihen tarvitaan nopeita muutoksia järjestelmätasolla ja esimerkiksi taloudessa, Sääksjärvi painotti lopuksi.