Asiasana: Mediatiedote

Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.

Euroopan komissio on myöntänyt rahoituksen monitieteiselle tutkimushankkeelle ”NeverAgain: Teaching Transmission of Trauma and Remembrance through Experiential Learning”. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on tarkastella kätkettyjä vihamekanismeja, ennakkoluuloja ja normalisoituja alistamisen käytäntöjä, jotka opitaan sukupolvelta toiselle siirtyvien traumojen ja niitä ylläpitävien, usein harmittomilta vaikuttavien arkielämän käytäntöjen välityksellä.

Äiti voi parantaa syntymättömän lapsensa näkökyvyn ja aivotoiminnan kehitystä syömällä rasvaista kalaa säännöllisesti raskauden aikana. Tämä käy ilmi Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkimuksesta, joka julkaistiin Pediatric Research -lehdessä. Tutkimus tukee aikaisempia löydöksiä odottavan äidin ruokavalion ja elintapavalintojen tärkeydestä vauvan kehitykselle.

Turun yliopistolla järjestetään Tutkijoiden yö perjantaina 28.9. kello 14:sta lähtien. Tämänvuotisessa tapahtumassa tutustutaan ihmisen arvovalintoihin sekä luontoon. Keskiöön on nostettu ihmiselämän synkempi puoli, vihapuhe ja kauna, sekä luonnon kauneus aina sudenkorennoista sammaleisiin. Ohjelmassa on runsaasti tarjontaa lapsille.

Turun yliopiston aerobiologian yksikkö on havainnut syyskuun alkupuolella ilmassa ennätyksellisen paljon kaukokulkeutunutta tuoksukin siitepölyä. Tuoksukki on pujolle sukua oleva, voimakkaasti allergeeninen kasvi. Sen siitepöly saattaa aiheuttaa oireita pujoallergikoille.

Ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu vaikuttavat oravien määrään voimakkaammin kuin petojen määrä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Orava hyötyy ihmisen muokkaamasta maisemasta, jossa on sopivasti vanhoja metsiä, maataloutta ja pihoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin vähentänyt oravien määrää.

Ihmiskunnan siirtyminen fossiilisten raaka-aineiden aikakaudesta kestävän kehityksen talouteen vaatii systeemisen tason muutoksia nykyisiin tuotantostrategioihin. Ratkaisuna voisi toimia yhteyttävä syanobakteerisolu, jonka tuotantotehokkuus perustuu organismin yksinkertaiseen rakenteeseen ja solunsisäiseen optimoituun tuotantoketjuun, jota on mahdollista muokata erilaisten kemikaalien valmistamiseen. Turun yliopistossa väittelevä Jari Kämäräinen selvitti väitöskirjassaan mahdollisuutta hyödyntää syanobakteerisolua teollisena tuotanto-organismina.

Miten puhua terveyteen liittyvistä asioista vastuullisesti, mutta ei yksisuuntaisen valistavasti? Entä minkälainen ammattieettinen koodisto määrittää terveysviestintää? Näihinkin kysymyksiin etsitään vastauksia, kun Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunta ja kieli- ja viestintäopintojen keskus järjestävät yhteistyössä tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sekä Vastuullinen tiede -hankkeen kanssa terveysviestintään keskittyvän seminaarin 20.9. Turussa.

MYC-proteiini on välttämätön kudosten normaalille kasvulle ja proteiinin epänormaaleja määriä löydetäänkin syöpäkudoksissa. Väitöstutkimuksessaan MSc Xi Qiao havaitsi, että tietty syöpäsolujen kasvua estävä proteiinifosfataasi-inhibiittori, CIP2A, tukee MYC:ssä olevan seriini-62 aminohapon fosforylaatiota hiirimallissa.

”Uudet toiminta- ja soveltamistavat – Tulevaisuuden kokonaisvaltaiset lääke- ja hoitomuodot” -ekosysteemi yhdistää uniikilla tavalla kansainvälisen tason akateemisen tietämyksen lääketutkimukseen ja -kehitykseen. Turun yliopiston tutkijat ovat mukana ekosysteemissä kehittämässä uusia lääketeknologioita.