Turun yliopiston kliininen tutkimusyksikkö TROSSI on jälleen saanut eduskunnalta merkittävän avustuksen, yhteensä 220 000 euroa monitieteisen sisäilmatutkimuksen jatkamiseen. Avustus on jatkoa eduskunnan vuonna 2019 myöntämälle rahoitukselle.
Kliininen tutkimusyksikkö TROSSI jatkaa vuoden 2021 aikana epidemiologisia ja kliinisiä tutkimuksia useilla potilasryhmillä sisäilmaongelmaisissa ja vertailurakennuksissa. Yksikön toiminta-alue on koko Suomi.
Tuoreet tulokset valottavat sisäilmaongelmien syitä ja vaikutuksia
Turun yliopiston kliinisen laitoksen ja bioteknologian laitoksen yhteisen tutkimusyksikön tutkijat tuottivat vuosien 2019–2020 aikana runsaasti uutta tietoa sisäilmaongelmien syistä ja vaikutuksista. Suomessa ja kansainvälisissä lehdissä julkaistuissa tutkimuksissa kartoitettiin mm. vauriotiloissa tapahtuvan altistumisen vaikutuksia mittaamalla tilan käyttäjien tulehdusvasteita. Potilailta kerätyistä verinäytteistä tutkittiin altistumisen vaikutuksia sekä valkosoluihin että plasman liukoisiin immuunipuolustuksen vasteisiin. Tämän jälkeen vauriokohteiden tilankäyttäjien vasteita verrattiin vauriottomien vertailurakennusten tilankäyttäjien vastaaviin arvoihin.
– Havaitsimme, että rakennuksen mikrobivauriot saattavat aiheuttaa systeemisen, matala-asteisen tulehdustilan, josta voi ajan myötä muodostua merkittävä terveysriski rakennuksen käyttäjälle, TROSSI-yksikön johtaja, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus kertoo.
Altistusryhmässä havaittiin matala-asteiseen tulehdukseen viittavia kohonneita IgG- ja IgA-vasta-ainetasoja, kohonneita komplementtisysteemin aktivaatiotasoja sekä kiertävien immuunikompleksien kasvaneita määriä.
– Näitä immuunivasteen löydöksiä havaitaan monien kliinisten sairauksien yhteydessä ja jo ennen niiden diagnosointia, Putus huomauttaa.
Uusi menetelmä paljastaa sisäilman myrkyllisyyden nopeasti
Immunologisten tutkimusten lisäksi tutkijat ovat kehittäneet menetelmää, joka mittaa sisäilmasta pinnoille laskeutuneen pölyn toksisuutta.
– Tutkimustemme mukaan toksisuusmittausmenetelmä korreloi hyvin rakennusten terveyshaittojen kanssa. Menetelmää voidaan käyttää rakennuksia tutkittaessa nopeana seulontamenetelmänä altistumisen todentamiseen ennen varsinaisten rakenne- ja mikrobitutkimusten aloittamista, erikoistutkija Janne Atosuo kertoo.
Toksisuusmittausmenetelmää ei kuitenkaan vielä nykytiedon valossa tule käyttää ainoana vaurion arviointimenetelmänä, vaan yhdessä viranomaisten hyväksymän rakenneteknisen, mikrobiologisen ja kemiallisen analytiikan kanssa.
