Turun yliopiston työterveyshuollon oppiaine teki seurantatutkimuksen työhön liittyvän stressin yleisyydestä ja stressin riskiä lisäävistä ja vähentävistä tekijöistä. Työsuojelurahaston tuella tehdyssä tutkimuksessa tutkijat totesivat koetun stressin yleistyneen erityisesti opetus- ja hoitoalan ammattiryhmissä. Näillä aloilla työhön liittyvää stressiä kokee jo noin 40 prosenttia työntekijöistä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 15 000 vastaajaa eri ammateista ja vertailuaineistona oli ennen koronavuosia kerätyt yli 25 000 osallistujan tiedot. Tutkimukseen osallistuneista noin 11 000 toimi hoitoalalla ja vajaat 3 000 opetusalalla. Palveluammatteja edusti noin 1000 vastaajaa.
Tutkimus tehtiin vuosina 2021–2022, ja tuloksia verrattiin vuosina 2016–2018 tehtyihin kyselyihin.
Työhön liittyvän stressin riskitekijät ja stressiltä suojaavat tekijät olivat samankaltaisia hoito- ja opetusaloilla. Naiset ja nuoret työntekijät kokivat stressiä useammin kuin vanhemmat työntekijät ja miehet.
Stressin riskiä lisäsi
- liialliseksi koettu työmäärä
- kiire ja keskeytykset
- avustavan henkilökunnan ja sijaisten puute
- väkivalta ja sen uhka
- riidat, kiusaaminen ja häirintä lähityöyhteisössä.
Työperäisen stressin määrä oli merkitsevästi vähäisempi, jos
- työ koettiin mielenkiintoiseksi ja innostavaksi
- työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työhön ja työoloihin
- vertaistuki oli hyvää.
Stressi oli vahvasti yhteydessä
- huonoon työviihtyvyyteen
- moniin oireisiin
- hengitystieinfektioihin
- moniin lääkärin toteamiin sairauksiin.
– Stressiä kokevat työntekijät käyttivät terveydenhuollon palveluja muita enemmän, he olivat saaneet useammin antibioottihoitoja ja heillä oli enemmän pitkiä poissaoloja kuin työntekijöillä, jotka eivät kokeneet stressiä työssään, kertoo työterveyshuollon professori Tuula Putus.
Myös oman terveydentilan heikkeneminen, halu vaihtaa alaa ja työntekijän oma arvio siitä, ettei jaksa nykytyössä eläkeikään asti olivat vahvasti yhteydessä stressiin.
Apukädet ja työmäärän vähentäminen hillitsisivät stressiä – hoitoalalla myös parempi palkkaus auttaisi
Opetusalan työntekijöiden oman arvion mukaan parhaiten stressiä vähentäisi avustavan henkilökunnan palkkaaminen ja opetusryhmien pienentäminen. Hoitoalan työntekijät toivoivat useimmin parempaa palkkaa, työmäärän vähentämistä ja lisää henkilökuntaa hoito- ja hoiva-alan työhön.
Hoitoalalla korkein stressitaso oli perusterveydenhuollossa ja selvästi vähäisempi yliopistollisissa sairaaloissa. Korona-ajan rajoitukset ja tartunnalta suojaavat toimet eivät olleet keskeisiä stressiä lisääviä tekijöitä hoito- ja opetusalan työssä.
Tutkimuksen perusteella työhön liittyvän stressin yleisyys oli jonkin verran vähäisempää maataloustyössä, palvelualalla ja vähäisintä palo- ja pelastusalan työssä sekä poliiseilla.
– Tutkimustulosten avulla voidaan ohjeistaa työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja työnantajia tunnistamaan paremmin työhön liittyvä stressi ja torjua sen haittoja ja kustannuksia, Putus summaa.
