Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaineessa sijaitseva kliininen tutkimusyksikkö TROSSI sai joulukuussa 2019 suuren toiminta-apurahan eduskunnan valtionvarainvaliokunnan ns. joululahjarahana. Yhteensä 300 000 euron rahoituksen turvin jatketaan SataKunta-hankkeen kliinisiä tutkimuksia.
Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen oppiaine on jo 10 vuoden ajan kerännyt tutkimusaineistoja julkisten rakennusten sisäilmaongelmista ja niiden aiheuttamista terveysvaikutuksista yhteistyössä suomalaisten kuntien, kaupunkien ja useiden ammattiyhdistysten kanssa.
Kliinisiä mittauksia tekevä TROSSI-yksikkö perustettiin Turun yliopistoon vuonna 2018, jolloin yliopiston oman rahoituksen turvin hankittiin klinikka-auto, kenttäkelpoinen mittauskalusto keuhkojen toiminnan mittauksia varten ja verinäytteiden käsittelyyn tarvittava laitteisto. TROSSI-yksikön toiminta-alueena on koko Suomi.
– Eduskunnan valtionvarainvaliokunta myönsi joulukuussa 2019 suuren toiminta-avustuksen yksikkömme tutkimushankkeita varten. Muita rahoittajia ovat yksityiset säätiöt ja Työsuojelurahasto. Tämän mittavan rahoituksen turvin voimme toteuttaa laajan moniammatillisen tutkimuskokonaisuuden, kiittää yksikön johtaja, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.
Yksityisten rahoittajien tuen ansiosta Turun yliopistolla on nyt moniammatillinen tutkijaryhmä kliinisten kenttätutkimusten toteuttamiseen lähivuosina. Tutkijaryhmään kuuluu rakentamistalouteen perehtynyt diplomi-insinööri, useita biokemistejä, kliininen fysiologi, erikoislääkäreitä, sairaanhoitaja ja psykoterapeutti.
Alustavat tulokset antavat paljon uutta tietoa sisäilmaongelmista
Ympäristölääketieteellinen tutkimus kohdistuu sisäilman lisäksi myös muuhun rakennettuun ympäristöön sekä ympäristömikrobien, eräiden kemikaalien ja pienhiukkasten terveysvaikutuksiin ja mekanismeihin. Tähän mennessä tehtyjen pilottitutkimusten tuloksia on jo julkaistu kansainvälisissä tiedelehdissä ja kongresseissa. Lisää tuloksia esitetään Sisäilmastoseminaarissa maaliskuussa 2020.
Kansanedustajille, ammattiyhdistysten työturvallisuushenkilöstölle ja Turun yliopiston tiedeyhteisön edustajille viimeisimpiä tuloksia esiteltiin Turun yliopistolla 30.1.2020.
– Tutkimustemme perusteella koulujen oppilaskyselyjen tulokset korreloivat hyvin rakenneteknisten raporttien sekä mikrobiologisten ja kemiallisten haitta-aineiden mittausten kanssa, kun terveystieto kerätään validoiduilla kyselylomakkeilla lasten vanhemmilta, Putus kertoo.
Korrelaatio on hyvä myös henkilökunnan kyselyjen sekä yläkoulu- ja lukioikäisten vastaajien osalta. Tähän viittasi esimerkiksi Vantaalla tehty tutkimus vuonna 2019.
– Pilottikohteista saatujen havaintojen perusteella näyttää myös siltä, että keuhkojen toiminta heikkenee huonolaatuisessa sisäilmassa ja paranee merkittävästi puhtaissa väistötiloissa, myös oireilu vähenee puhtaissa tiloissa, Putus lisää.
Tutkimukset viittaavat myös siihen, että vauriokohteissa mikrobien viljelytuloksilla ja laskeutuneen pölyn toksisuusmittausten tuloksilla on hyvä korrelaatio, eikä puhtaissa tiloissa pinnoille laskeutunut pöly ole toksista. Tärkeä tulos oli, että IgG-vasta-aineet korreloivat altistumiseen. Näyttää myös siltä, ettei maataloustyö suojaa astmaan sairastumiselta, kuten aiemmin on arveltu.
Lisäksi pilottikohteissa psykososiaaliset kuormitustekijät eivät selittäneet sisäilman haitoista raportointia tai oireilua, ja korjatuissa kohteissa oireilu vähentyi ilman psykoterapiaa tai psykoedukaatiota.
Rahoitus mahdollistaa laajemman potilastutkimusaineiston ja syvemmät analyysit
Eduskunnan, säätiöiden ja Työsuojelurahaston rahoituksella kerätään seuraavaksi laaja potilastutkimusaineisto, analysoidaan altistumista aikaisempaa laajemmin fysikaalisilla ja kemiallisilla mittalaitteilla, ja mitataan verinäytteistä aiempaa laajemmin immunologisia vasteita sekä keuhkojen toimintaa.
– Tutkimuksen terveystaloudellisessa osassa arvioimme korjaus- ja uudisrakentamisen hyötyä terveysmittareilla. Astman lisäksi tutkimme myös muita kroonisia sairauksia, niiden syntymekanismeja ja riskitekijöitä, Putus listaa.
