Turun yliopiston johtamille tutkimuskonsortioille yli 10 miljoonaa euroa STN-rahoitusta – aiheina luonnon monimuotoisuus ja väestörakenteen muutokset

11.06.2024

Turun yliopiston tutkijoiden johtamat hankkeet saivat yhteensä yli 10 miljoonan euron jatkorahoituksen strategisen tutkimuksen neuvostolta. 

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi jatkorahoituksen kolmelle Turun yliopiston johtamalle tutkimuskonsortiolle.

Rahoitetut hankkeet toimivat STN-ohjelmissa Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet ja Väestörakenteen muutokset – syyt, seuraukset ja ratkaisut. Hankkeet aloittivat toimintansa lokakuussa 2021 ja saivat nyt jatkorahoituksen syyskuuhun 2027 saakka.

Luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaan johtajuuteen keskittyvälle konsortiolle 3,7 miljoonan euron rahoitus

Biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärven johtama LUMOAVA - Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus (BIODIFUL) -tutkimushanke sai 3,7 miljoonan euron jatkorahoituksen.

– Olemme erittäin iloisia BIODIFUL-konsortiolle myönnetystä mittavasta rahoituksesta. Luonnon köyhtyminen on noussut viime vuosien aikana yhdeksi merkittävimmistä ihmistä ja muuta luontoa uhkaavista maailmanlaajuisista kehityskuluista. STN:n myöntämä rahoitus kertoo siitä, että luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tekemäämme monitieteistä tutkimusta arvostetaan yhteiskunnassa, Sääksjärvi iloitsee.

BIODIFUL-konsortion tavoitteena on luoda ja varustaa muutoksen tekijöiden verkosto, joka synnyttää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta niin liiketoiminnassa, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin jokaisen arkisessa elämässäkin.

– Turun yliopisto on profiloitunut viime vuosien aikana voimakkaasti luonnon monimuotoisuuden ja kestävyyden tutkimuksessa. STN-rahoitus kertoo myös siitä, että olemme osanneet tunnistaa uudenlaisia tutkimuspolkuja, jotka auttavat yhteiskunnan kestävyysmurroksessa. On myös hienoa, että tutkimusrahoituksen rinnalla STN myönsi meille lisärahoituksen työn vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisärahoituksen avulla pystymme esimerkiksi keskittymään nyt entistä paremmin yritysten ja päätöksentekijöiden tarvitseman luontotiedon tuottamiseen, Sääksjärvi kertoo.

Sääksjärven oman tutkimuksen osuus konsortion saamasta rahoituksesta on 771 795 euroa. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin myös BIODIFUL-konsortiossa mukana oleville johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikankaalle 725 609 euroa, funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopialle 314 638 euroa ja tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Sari Puustiselle 338 458 euroa.

Väestörakenteen muutoksiin keskittyville konsortioille yhteensä yli 6,5 miljoonan euron rahoitukset

Väestörakenteen muutoksiin pureutuvassa ohjelmassa jatkorahoituksen sai kaksi INVEST-lippulaivan tutkijan vetämää konsortiota. Sosiologian professori Marika Jalovaaran johtama FLUX-konsortio sai 3,4 miljoonan euron rahoituksen ja sosiologian professori Antti Tanskasen johtama NetResilience-konsortio 3,3 miljoonan euron rahoituksen.

– FLUXissa etsimme tutkimukseen perustuvia ratkaisuja yhteen Suomen kohtalonkysymyksistä – väestörakenteen muutokseen, joka haastaa yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Hankkeessa keskitymme korkeatasoisen tutkimuksen ohella aktiiviseen vuoropuheluun päättäjien kanssa, Jalovaara sanoo.

Monitieteisessä FLUX-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä näiden muutosten aiheuttamaan väestön ikääntymisen kiihtymiseen.

– Erityisen iloinen olen siitä, että saimme rahoituksen myös kolmelle uudelle toimintakokonaisuudelle, jotka laajentavat tutkimustamme uusilla näkökulmilla ja tiivistävät yhteistyötämme päättäjien kanssa entisestään, Jalovaara toteaa.

Jalovaaran oman tutkimuksen osuus konsortion saamasta rahoituksesta on 1 454 588 euroa.

NetResilience-hankkeessa tarkastellaan, miten muuttuvat sosiaaliset verkostot vaikuttavat syntyvyyteen, aktiiviseen ikääntymiseen ja yksilöiden hyvinvointiin. Tutkijat selvittävät, millaiset verkostot vahvistavat väestön resilienssiä eli kykyä sopeutua vastoinkäymisiin ja yllättäviin tapahtumiin.

– NetResiliencen saama rahoitus mahdollistaa sosiaalisia verkostoja, syntyvyyttä ja hyvinvointia koskevan tutkimuksen jatkamisen. Lisärahoitus mahdollistaa väestön digihyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämisen, Tanskanen sanoo.

Tanskasen tutkimuksen osuus konsortion saamasta rahoituksesta on 775 145 euroa. Turun yliopistoon rahoitusta myönnettiin myös NetResilience-konsortiossa mukana olevalle evoluutiobiologian professori Virpi Lummaalle 530 908 euroa.

Luotu 11.06.2024 | Muokattu 12.06.2024