Folaattipohjaisia radiolääkeaineita voidaan käyttää aivokasvainten folaattireseptorien havaitsemiseen positroniemissiotomografia- eli PET-kuvantamisessa. Folaattireseptorit aivokasvaimissa ja radiolääkkeiden käyttö niiden paikallistamiseen ovat täysin uusia löytöjä.
Uusi havainto koskee glioomia, jotka ovat ryhmä vakavia aivokasvaimia. Tutkijat totesivat, että aivokasvaimissa on folaattireseptoreita enemmän kuin niiden viereisessä aivokudoksessa. Ilmiö on näkynyt sekä koemalleissa että potilaiden aivokasvainnäytteissä.
– Folaattireseptorien olemassaolosta ja niiden lisääntymisestä aivokasvaimissa ei ole aiemmin tiedetty. Siksi niitä ei ole vielä hyödynnetty kuvantamis- ja hoitostrategioissa, väitöskirjatutkija Maxwell Miner Turun yliopiston PET-keskuksesta tiivistää.
Professori ja InFLAMES-ryhmänjohtaja Anne Roivainen sanoo, että tarjolla on erityisen mielenkiintoinen kohde mahdollisille tuleville hoidoille.
– Tuloksemme osoittavat, että folaattipohjaisen radiolääkeaineen kertyminen glioomakudokseen on keskimäärin satakertaista verrattuna viereiseen terveeseen aivokudokseen, Roivainen toteaa.
Reseptorit ovat solun pinnan proteiineja, joiden avulla solu on vuorovaikutuksesssa ympäristönsä kanssa.
Uusille solunsalpaajahoidoille on tarvetta
Gliooma-aivokasvaimet ovat peräisin aivojen hermotukisoluista, joita aivoissa on enemmän kuin varsinaisia hermosoluja. Glioomia on useita eri alatyyppejä ja niiden muoto, rakenne sekä reseptorivaihtelu on suurta. Tämä voi vaikeuttaa sairauden hoitoa, jossa käytetään yleensä leikkaus-, säde- ja lääkehoitoja sekä niiden yhdistelmiä.
Uusia solunsalpaajahoitoja tarvittaisiin eritoten kaikkein pahanlaatuisimpiin aivosyöpiin, joissa aivokudokseen epämääräisen muotoisena tunkeutuneen kasvaimen rajoja on vaikea erottaa. PET-keskuksen tutkijat toivovat, että tuoreet löydöt johtavat lisätutkimuksiin, joissa selvitetään folaattireseptoriin kohdistuvia tapoja paikallistaa ja hoitaa aivokasvaimia.
Tulokset saatiin monitieteellisessä yhteishankkeessa, johon osallistui tutkijoita Turun PET-keskuksesta, Turun yliopistollisesta sairaalasta, InFLAMES- lippulaivasta sekä yhdysvaltalaisesta Purduen yliopistosta. Potilaiden glioomanäytteet saatiin Auria Biopankista.
Ryhmän työ on saanut tukea Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, Suomen Akatemialta, Suomen Kulttuurirahastolta, Turun yliopiston lääkekehityksen tohtoriohjelmalta ja InFLAMES-lippulaivalta. Tutkimus on julkaistu Frontiers in Immunology -tiedelehdessä.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.
