Suomen EU-jäsenyys puntarissa tuoreessa teoksessa

Kirjan toimittajan, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijan Kimmo Elon mukaan 25 vuotta on riittävän pitkän aikahorisontti arvioida jäsenyysajan aikaista kehitystä sekä pohtia muutoksia ja jatkumoita, joita EU-jäsenyys on tuonut mukanaan.

– Suomen EU-jäsenyys oli suurin ulko-, turvallisuus- ja maatalouspoliittinen ratkaisu toisen maailmansodan jälkeen. Teoksessa asiaa on tarkasteltu monesta näkökulmasta. Kirjassa on mukana myös sellaisia aiheita, jotka monesti puuttuvat julkisesta keskustelusta kokonaan tai löytyvät vain keskustelun marginaalista, Elo sanoo.

Teoksessa esimerkiksi Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi EU:n tulevaisuuskonventtia ja mitä siitä opimme, Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen Suomen valtiosääntöä ja Euroopan unionia ja Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Hanna Tuominen Suomen ja EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikka.

Valtiotieteiden tohtori Marjo Uutela kirjoittaa siitä, miten EU-Suomi kulki idänpolitiikassa omaa linjaansa, Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoitutkija Jenni Karimäki analysoi keskustan, vasemmistoliiton ja vihreiden sopeutumista EU-jäsenyyteen ja Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio EU:ta ja Suomen poliittisen järjestelmän muutosta.

– Kirjan tekstit liikkuvat kansallisen ja ylikansallisen alueella. Mukana on puhtaasti suomalaiseen kansalliseen EU-politiikkaan liittyviä tekstejä, jotka avaavat lukijalle omaa kansallista kontekstiamme jäsenyysaikana, mutta näiden rinnalla mukana on kirjoittajia, joiden tekstit liittyvät jäsenyysaikamme suuriin muutoksiin niin toimintaympäristön
kuin politiikan painopisteidenkin kohdalla. Näissä teksteissä Suomi ja suomalainen EU-politiikka jäävät enemmän taka-alalle, mutta samalla tuodaan esille niitä reunaehtoja, joiden puitteissa integraatiota on viimeisen neljännesvuosisadan aikana toteutettu, Elo sanoo.

Elon mukaan EU on viimeisen kymmenen vuoden ajan kulkenut kriisistä toiseen – ja vielä siten, että uusi kriisi on iskenyt tilanteessa, jossa edellisiäkään ei ole saatu ratkaistua.

–  Integraation viimeistä vuosikymmentä onkin alettu kutsua ”multikriisin aikakaudeksi”. Tähän multikriisiin kuuluvat 2009 Eurooppaan levinnyt globaali finanssikriisi, vuonna 2014 kärjistyneet välit Venäjän kanssa Ukrainan sodan ja Krimin niemimaan valtauksen seurauksena, vuoden 2015 suuren pakolaisaallon synnyttämä pakolaiskriisi sekä viimeisimpänä Covid-19-pandemian seurauksena alkanut yhteiskunnallinen poikkeustila voimakkaine rajoitustoimineen. Näiden ohella EU on osaltaan pakotettu etsimään ja löytämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Elo sanoo.

Teos julkaistiin Turussa pidettävän Eurooppa-foorumin alla yhtenä keskusteluherättäjänä.

Lisätietoja:
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo, p. 050 449 6348, kmmo.elo@utu.fi
Suomi 25 vuotta EU:ssa https://issuu.com/turun_yliopisto/docs/suomi-25-vuotta-eussa