Suomalaiset peilaavat omia Natoon liittyviä ajatuksiaan vahvemmin liittyen Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan sekä Venäjään, mutta myös suhteessa Eurooppaa, Yhdysvaltoihin sekä Ruotsiin. Tämä ilmenee eduskunnan puhemies Matti Vanhaselle lähetetyistä kansalaisviesteistä, joiden sisältöä Turun yliopiston erikoistutkija Kimmo Elo ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Särkkä ovat analysoineet.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen sai viime vuoden aikana satoja Natoon liittyviä yhteydenottoja. Vanhasta kiinnosti yhteydenotoissa esitetyt Nato-kannat ja hän pyysi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijaa Kimmo Eloa ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkän analysoimiin viestien asiasisältöjä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu tutkimusraportissa Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta.
– Tutkimusaineiston pohjalta merkittävä suomalaisten Nato-kantoja ohjaava tekijä oli Suomen ja Venäjän välinen suhde. Kiinnostavana pidämme myös kansalaisviestien monikehyksisyyttä: viesteissä tarkastellaan Nato-kysymystä useamman tekijän summana sen sijaan, että tarkastelu rajoittuisi pelkästään Suomeen tai Venäjään. Suuri yllätys oli, miten vähän Ruotsi nousi esille viesteissä, Kimmo Elo kertoo.
Viittauksia eri maihin käytettiin hyväksi perusteltaessa omaa kantaa. Kielteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvat nostivat useimmiten esille Yhdysvallat, myönteisimmin suhtautuvat Ruotsin.
Viesteissä ei ollut tunnistettavissa systemaattista hybridi- tai muuta kohdennettua vaikuttamista. Etenkin voimakastahtoinen ja kriittinen kansalaisviestintä liittyy tutkijoiden mukaan kriittisiin ja kielteisiin Nato-kantoihin. He toteavatkin, että voimakassävyistä viestintää voidaan pitää mielenilmauksena tai avunhuutona eriävien näkökulmien esille pääsemisen osalta.
– Kansalaisten uskallus lähettää myös avoimen kriittisiä viestejä poliitikoille voidaan nähdä myönteisenä demokratian kannalta: paitsi että kansalaiset näyttäisivät seuraavan politiikan tapahtumia, he myös luottavat oikeuteensa tuoda edustajilleen tiedoksi äänestäjien näkökulmia, Iro Särkkä sanoo.
Mielipidemittaukset ovat kertoneet, miten suomalaisten Nato-kannoissa tapahtui täyskäännös Venäjän aloitettua keväällä 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa. Puhemiehen saamien viestien sävy oli toinen.
– Kirjoitukset olivat paljon kriittissävytteisempiä kuin odotimme. Aineisto osoitti, että mikäli henkilö vastustaa Nato-jäsenyyttä, viestii hän siitä todennäköisemmin negatiivisesti kuin neutraalisti. Toisaalta mitä positiivisemmin kirjoittaja suhtautuu Nato-jäsenyyteen, sitä todennäköisemmin hän viestii siitä asiallisesti ja vähemmän arvolatautuneesti, Kimmo Elo kertoo.
Puhemies sai vuoden 2022 aikana reilut 700 viestiä, niistä reilussa 400:ssä otettiin kantaa Natoon.
– Puhemiehen saamat viestit tiivistyvät ajallisesti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja hallituksen Nato-selontekoon liittyvän eduskuntakäsittelyn välille jäävään vajaaseen kolmeen kuukauteen. Tämä tukee tulkintaa, jonka mukaan kansalaisten yhteydenottojen ensisijainen tavoite oli nimenomaisesti informoida kansanedustajia kansalaisten näkemyksistä nopeasti aktualisoituneessa Nato-kysymyksessä, Iro Särkkä sanoo.
>> Natoon vai ei? Suomalaisten muuttuneet käsitykset puolustusliitto Natosta -julkaisu luettavissa sähköisenä
Lisätietoja: Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo (050 449 6348, kimmo.elo@utu.fi) ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä (050 566 5135, iro.sarkka@fiia.fi)
Kuvat: Eduskunta ja Jaakko Koljonen
Teksti: Erja Hyytiäinen
