Diplomatian tutkijat kokoontuvat Turkuun
Uuden ajan diplomatiasta kiinnostuneet tutkijat kokoontuvat Turkuun 25.–27. toukokuuta. New Diplomatic History -verkosto perustettiin reilu 10 vuotta sitten tutkijoiden kaivattua yhteyttä uuden ajan diplomatian tutkijoiden kesken. Enää ei riitä perinteisen, valtiollisen tutkimus vaan rinnalle kaivataan laajempaa kuvaa.
Verkoston rinnalla Turussa tapahtumaa järjestävän Turun yliopiston poliittisen historian professorin Louis Clercin mukaan diplomatian tutkiminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan.
– Ukrainan sota näytti meille, mitä tapahtuu, kun diplomatia epäonnistuu. Tai kun eräs maa, Venäjä, päättää siirtyä ehdoin tahdoin rauhanomaisista suhteista sotilaallisiin keinoihin. Mielestäni ei ollut mitään diplomaattisia keinoja estää Putinin hyökkäämästä. Samalla Ukrainan sota näytti, mitä diplomatia on: se on erittäin tärkeää kansainvälisissä suhteissa, Clerc sanoo.
Hän muistuttaa, että vaikka sota vie nyt huomiomme, diplomaattiset suhteet jatkuvat taustalla.
Turussa järjestettävä konferenssin on verkoston historian viides. Toista kertaa se järjestetään hybridinä niin, että reilu 100 tutkijaa osallistuu konferenssiin Turussa, osa tutkijoista etäyhteyksillä eri puolilta maailmaa.
– Hybridin avulla saamme mukaan myös muita kuin eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia tutkijoita, joiden muutoin olisi mahdoton osallistua tapaamiseen. Syynä voi olla taloudellisten tekijöiden lisäksi se, etteivät tutkijat pääse matkustamaan pois omasta kotimaastaan, Clerc sanoo.
Verkoston jäsenet tutkivat diplomatiaa, sen historiaa, nykypäivää ja kehitystä. Tutkittavana on diplomaattien, suurlähetystöjen ja konsulaattien toiminta, edustaminen sekä neuvotteluprosessit.
– Turun konferenssissa me perehdymme eri diplomaattien, muun muassa Martti Ahtisaaren neuvotteluprosesseihin, Clerc kertoo.
Turun konferenssiin osallistuu myös Kenneth Weisbroden kanssa verkoston perustanut Giles Scott-Smith, joka pureutuu omassa puheenvuorossaan nykypäivän diplomatiaan: mitä se on ja tarvitaanko diplomatiaa yhä maailmassa, jossa googlettamalla voi kerätä tietoa verkosta.
Puheenvuoroissa näkyy myös verkoston jäsenten perinteistä diplomatiatutkimusta laajempi katsantokanta. Valtiollisten toimijoiden rinnalla tutkittavana ovat niin järjestöjen kuin yksittäisten henkilöidenkin diplomaattinen toiminta.
– Verkoston syntyyn vaikutti se, että vanha diplomatian tutkimus oli ajautunut umpikujaa. Se tutki eliittejä. Me halusimme katsoa asioita laajemmin kuin virallisten toimijoiden kautta, verkoston toiminnassa alkuvaiheista lähtien mukana ollut, Clerc sanoo.
Lisätietoja: poliittisen historian professori Louis Clerc, loucle@utu.fi, 050 326 5043. Clercin kanssa voi myös sopia haluamienne tutkijoiden haastattelusta konferenssin aikana.