"Väitöskirjani käsittelee vihapuheen rikosoikeudellisen kontrolloinnin ja suojan perusteltavuutta liberaalissa demokratiassa, tarkemmin ottaen kiihottamista kansanryhmää vastaan. Vielä aihetta valitessani en tiennyt, kuinka ajankohtaiseksi se tulee muodostumaan. Keskustelu aiheesta on kiihtynyt viimeisessä puolessa vuodessa tai jopa viikoissa.
Käynnissä voidaan kuvailla olevan valtataistelu siitä, kuka saa määritellä, mitä vihapuhe tarkoittaa ja miten siihen tulisi oikeudellisesti reagoida. Käsitteellisesti haastavan kysymyksestä tekevät vihapuheelle jo annetut merkityssisällöt, jotka vaihtelevat, kun vihapuhetta pyritään määrittelemään eri intresseistä käsin. Tähänastisessa keskustelussa onkin jäänyt avoimeksi se, kenelle olisi perusteltua myöntää rikosoikeudellisesti korotettua suojaa vihapuhetta vastaan.
Paljon keskustellaan siitä, että vähemmistöjä suojeleva tunnusmerkistö itsessään rajoittaisi poliittista sananvapautta. Tekemämme alioikeusanalyysin perusteella tämä ei pidä paikkaansa.
Toisaalta jos poliittista sananvapautta ylikorostetaan, se voi pahimmillaan johtaa siihen, että poliittisesti aktiivinen henkilö ei joudu vastuuseen teosta, joka voidaan lukea poliittisesti ei-aktiivisen henkilön syyksi.
"Toivon, että tutkimuksellani pystyn vaikuttamaan siihen, miten vihapuheeseen rikosoikeudellisesti reagoidaan."
Julkista keskustelua leimaavat yksittäisten poliitikkojen saamat tuomiot tai syytteet. Kiihottamisrikoksen ja sananvapauden väitetty jännite näyttäytyy kuitenkin erilaisena, kun analyysin kohteeksi otetaan korkean profiilin tapausten ja niiden pistemäisen tarkastelun sijaan alioikeuksien kiihottamisrikostuomiot. Alioikeuskäytännön analyysi osoittaa poliittista sananvapautta nimenomaan suojeltavan, ei rajoitettavan.
Toivon, että tutkimuksellani pystyn vaikuttamaan siihen, miten vihapuheeseen rikosoikeudellisesti reagoidaan. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lainsäädännöllisiä muutoksia tai oikeuskäytännön linjauksia. Vihapuheen yleistyessä on syytä tarkastella, pystytäänkö ilmiöön tällä hetkellä vastaamaan riittävissä määrin.
On uskottava, että omalla tutkimuksella on merkitystä: että pystyy vaikuttamaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Sytykkeen on oltava olemassa. Ehkä siitä tiede syntyykin, kun tulee sellainen tunne, että nyt on momentum."
Teksti: Minna Nerg
Kuvat: Hanna Oksanen
Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 2/2023.
