”Kasvatustieteen opiskelijana Educariumin kirjastossa katseeni osui uutuushyllyyn. ”Ruumiillisuus ja työelämä”. Jopa jouluaattona selasin lähdeluetteloa: tämä onkin vakiintunut tutkimusaihe!
Kehollisuudesta tuli minulle kasvatustieteisiin tärkeä lisä. Graduni käsitteli alanvaihtajien ammatillisen identiteetin rakentumista kehollisten tuntemusten kautta. Siihen pohjasi myös ensimmäinen tiedeartikkelini.
Keho unohdetaan helposti puhuttaessa ammatillisesta kehittymisestä. Julkaisimme juuri kauppatieteilijä Suvi Sataman kanssa tutkimuksen siitä, miltä tieto tuntuu tutkijan kehossa. Esimerkiksi konferenssista palatessa olo on sekava, kun aivot ovat täynnä tietoa, mutta myös levollinen, kun luotamme siihen, että ajatukset kiteytyvät ajan myötä. Työelämän tuntemuksia on tärkeää nostaa esille, jotta voimme oppia niistä ja niiden avulla.
Keholliset kokemukset ovat tärkeitä minulle omakohtaisesti. Työskentelin 10 vuotta juristina ennen kuin löysin kasvatustieteet. Alanvaihto tuntui raskaalta, kun ammatillinen identiteetti oli hakusessa. Toisaalta oli upeaa, miten kasvatusalalla oli hyötyä piirteistä, joita olin koettanut piilottaa. Nyt sain olla empaattinen ja haavoittuvainen.
Työskentelen erikoistutkijana suomalaisten tiedepääomaa tutkivassa FINSCI-hankkeessa ja opettajien osaamisen kehittymistä tutkivassa SITE-hankkeessa. Ihmisen kasvu koskettaa meitä jokaista, ja koulutuksen yhteiskunnallinen merkitys on valtava. Tutkin asiantuntijaksi kasvamista ja korkeakoulutuksen ja työelämän yhteyksiä. Koulutukselta vaaditaan työelämärelevanssia, mutta miten tulevia asiantuntijoita voitaisiin paremmin tukea ammentamaan koulutuksensa teoreettisesta pohjasta?
Arvostan luovuutta tutkijan työssä. Voin ohjailla työtäni sitä kohti, mikä tuntuu hyödylliseltä. Välillä päätyy harhapoluille, mutta sekin opettaa. Se on kehollista toimijuutta parhaimmillaan.”
Mirva Heikkilä sai Suomen kasvatustieteellisen seuran väitöskirjapalkinnon tutkimuksestaan Agency as polyphony: Student and primary teachers' narration embedded in theory and practice. – Kasvatustieteissä opetus ja tutkimus limittyvät yhteen, Heikkilä sanoo.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen
Artikkeli on julkaistu Aurora-lehdessä 1/2023
