Opiskelu filosofian oppiaineessa

Pääaineena filosofia antaa pätevyyden lähinnä tutkijan ja korkeakoulunopettajan tehtäviin, pedagogisten opintojen kanssa lukion filosofian opettajan virkoihin ja antaa muodollisen pätevyyden moniin valtiohallinnon virkoihin. Sivuaineeksi se sopii kaikille, jotka tuntevat kiinnostusta periaatteellisiin kysymyksiin.

Monipuolista koulutusta

Filosofian koulutuksen tavoitteena on antaa perusteelliset tiedot teoreettisen ja käytännöllisen filosofian perusteista ja tutkimusmenetelmistä, harjaannuttaa filosofiseen argumentaatioon ja omakohtaisen tutkimuksen tekemiseen sekä antaa valmius filosofiseen jatkokoulutukseen.

Filosofian opetuksellisiin tavoitteisiin kuuluu myös opiskelijan perehdyttäminen johonkin tai joihinkin erityistieteisiin (sivuaineopinnoissa) ja niiden filosofisiin erityisongelmiin (pääaineopinnoissa). Filosofian oppiaine sisältää teoreettisen filosofian ja käytännöllisen filosofian linjat. Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija erikoistuu oman valintansa mukaan toiselle näistä aloista.

Filosofian opiskelu muodostuu luennoista, seminaareista sekä itsenäisestä opiskelusta (kirjojen tenttimisestä, tutkielman laatimisesta jne.). Filosofisten kysymysten vaikeuden vuoksi opiskelu tarjoaa monia älyllisiä haasteita. Opetuksen päätavoitteena on perehdyttää opiskelija filosofiseen ajatteluun niin, että hän pystyy ymmärtämään erilaisia tapoja käsitellä filosofian perusongelmia. Erityisen tärkeää on oppia filosofista argumentaatiota. Tämän vuoksi formaaliset menetelmät kuuluvat filosofian opintoihin. Useilla filosofian aloilla formaalinen analyysi on muodostunut keskeiseksi välineeksi. Opiskelijat voivat yhteisen alkujakson jälkeen erikoistua johonkin filosofian osa-alueeseen, esimerkiksi etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan, kielifilosofiaan tai filosofian historiaan.

Turun yliopistosta valmistuneella on mahdollisuus täydentää tutkintoaan kolme lukuvuotta valmistumisensa jälkeen. Nämä opinnot ovat ilmaisia, mutta edellyttävät yliopiston kirjoilla olemista. Myöhemmin opintoja voi täydentää suorittamalla maksullisia erillisiä opintoja tai avoimen yliopiston opintoja.
Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet tiedekunnan tutkinnon täydennys -sivulla.

Filosofian opiskelu vaatii aktiivisuutta

Opiskelu yliopistossa on itsenäistä työskentelyä ja perustuu opiskelijan omaan aktiivisuuteen. Oppiaineen henkilökunta tarjoaa kuitenkin apua kaikissa filosofian opintoihin liittyvissä asioissa. Tiedekunnan opintototoimistosta saa neuvoja koko tutkintoa koskevissa kysymyksissä.

Oppiaineen henkilökunta antaa opinto-ohjausta oppiaineeseen liittyvissä asioissa. Opintojen suunnittelun lähtökohta on opintojen alkuvaiheessa tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Neuvoja ja ohjausta voi koko opiskelun ajan saada myös oppiaineen opintosihteeriltä.

Opintojen alkuvaiheessa myös oppiaineen ainejärjestön opiskelijatutorit perehdyttävät opiskelijaa opiskeluun ja opiskelijaelämään.

Tiedekunnan opintotoimistossa hoidetaan koko tutkintoa ja aineyhdistelmiä koskevia asioita. Tiedekunnan opintotoimistosta saa myös tietoa mm. erilaisista opiskelijavalintoihin ja opintosuunnitelmiin liittyvistä asioista.

Tiedekunnan opintoneuvojien vastaanottoajat ja yleistä tietoa ohjaus- ja neuvontapalveluista löytyy tiedekunnan www-sivuilta

Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluista saat ohjausta urasuunnitteluun ja työnhakuun liittyvistä kysymyksistä.
(opiskelua tukevat palvelut (myös hakemista tukevat palvelut)

Kansainvälinen opiskelu

Filosofian oppiaine rohkaisee opiskelijoita hakeutumaan opiskelijavaihtoon ulkomaille aineopintojen loppuvaiheessa, maisterinopinnoissa, sekä jatko-opintoja tehdessä.

Tarkempia tietoja kansainväliseen vaihtoon liittyvistä asioista, muun muassa hakuajoista ja muista vaihtomahdollisuuksista, saa kansainvälisten asioiden palvelupisteestä.

Jatko-opinnot antavat valmiudet tutkijan uralle, asiantutijatehtäviin ja pätevyyden moniin hallinnon tehtäviin

Maisteriksi valmistumisen jälkeen filosofian opintoja on mahdollista jatkaa tohtorintutkintoon asti. Tieteellinen jatkokoulutus antaa valmiudet toimia tutkimus- ja opetustehtävissä, vaativissa asiantuntijatehtävissä sekä tarjoaa pätevyyden moniin hallinnon korkeampiin tehtäviin.

Filosofian tohtorintutkintoa tekevät jatko-opiskelijat kuuluvat Turun yliopiston tutkijakouluun, jonka yhteydessä toimii yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman tieteenalat ovat filosofia, East Asian Studies, koulutussosiologia, logopedia, poliittinen historia, psykologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia ja valtio-oppi.

Opiskelijayhteisöön integroituminen

Opiskelijayhteisöön voi integroitua monin eri tavoin, eri väyliä pitkin. Järjestötoiminta tarjoaa mahdollisuuden luoda sosiaalisia suhteita ja vaikuttaa omiin olosuhteisiinsa sekä yliopistossa että vapaa-ajan vieton suhteen.

Kaikki Turun yliopiston opiskelijat kuuluvat Turun yliopiston ylioppilaskuntaan, TYYhyn. Sen alla toimii eri osakuntia sekä harrastusyhdistyksiä, jotka tarjoavat paljon erilaista toimintaa ja mahdollisuuksia harrastaa.

Useimmille filosofian pääaineopiskelijoille keskeisin on oppiaineen ainejärjestö Dialectica ry. Filosofian oppiaineen tiloissa Dialecticalla on käytössään oma ilmoitustaulu ja opiskelijahuone, jonne opiskelijat pääsevät vapaasti oppiaineen ovien ollessa auki. Dialectican kotisivuille pääset täältä.