Psykoterapeuttikoulutukseen hakeminen

HAKUPERUSTEENA OLEVA TUTKINTO

Hakuperusteena olevana tutkintona voidaan hyväksyä

• soveltuva sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ylempi korkeakoulututkinto, jolloin tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot
• soveltuva sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, jolloin tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot
• sairaanhoitajan opistoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan

muu edellisiä tutkintoja vastaava ulkomailla suoritettu koulutus ja sen osana tai lisänä psykologian tai psykiatrian opintoja 30 opintopisteen verran. 

Soveltuviksi ylemmiksi korkeakoulututkinnoiksi katsotaan

• psykologian maisterin tutkinto,
• lääketieteen lisensiaatin tutkinto,
• muu soveltuva terveysalan tutkinto sekä
• yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisterin tutkinto, jossa on pääaineena
  • psykologia, kehityspsykologia, sosiaalityö, sosiaalipsykologia tai sosiaalipedagogiikka.

Jos koulutukseen otetaan muita yliopistotutkinnon suorittaneita kuin lääkäreitä tai psykologeja, heidän kohdallaan vaaditaan, että hakuperusteena olevaan tutkintoon tulee haettaessa sisältyä tai olla sen lisäksi suoritettuna vähintään 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot.  

Soveltuviksi ammattikorkeakoulututkinnoiksi katsotaan tutkintonimikkeet:

• sairaanhoitaja (AMK),
• sosionomi (AMK),
• terveydenhoitaja (AMK) ja
• toimintaterapeutti (AMK).

AMK-tutkinnon suorittaneilla tulee aina olla suoritettuina erilliset 30 opintopisteen laajuiset psykologian tai psykiatrian lisäopinnot.

Erityistapauksissa myös muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto voidaan katsoa kelpoiseksi, hakijan soveltuvien opintojen ja työkokemuksen perusteella. Tutkinnon kelpoisuuden arvioi näissä tapauksissa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen psykoterapeuttikoulutuksen ohjausryhmä.

Turun yliopiston psykoterapeuttikoulutuksissa voidaan koulutusohjelmakohtaisesti käyttää myös edellä mainittuja tiukempia valintakriteerejä hakuperusteena olevan tutkinnon osalta.

Hakijan tulee varmistaa tutkintonsa soveltuvuus kulloinkin haettavana olevan koulutusohjelman hakumenettelyinformaatiosta.

Hakijalla tulee olla suoritettuina asetuksen VNA 1120/2010 mukaiset 30 opintopisteen psykologian tai 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot joko hakuperusteena olevaan tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä lisäopintoina. Näiden opintojen tulee olla loppuun suoritetut ennen psykoterapeuttikoulutuksen hakuajan päättymistä. Lisäopintojen laajuuden ja sisällön tulee olla dokumentoituja ja tarkistettavissa. Lisäopintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta ja opintojen tulee sisältää seuraavat sisältöalueet

- ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys

- lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt

- lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden tutkimus, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka

- lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen menetelmät

- mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö sekä mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä

- psykoterapian erityiset ja yleiset vaikuttavat tekijät

- mikä on ja mikä ei ole psykoterapiaa

- mitä ominaisuuksia edellytetään psykoterapeutilta

- psykoterapioiden vaikutusmahdollisuudet ja rajoitukset

Lisäopinnot voidaan suorittaa yliopistotutkinnon osana, erillisopintoina tai avoimen yliopiston opintoina. Myös muiden kouluttajatahojen järjestämiä lisäopintoja voidaan hyväksyä, mikäli ne on toteutettu koulutusohjelmina, jotka rakentuvat monipuolisesti eri teoreettisten suuntauksien pohjalle ja kattavat edellä mainitut sisältöalueet eivätkä perustu vain yhteen viitekehykseen (esimerkkeinä eri psykoterapiasuuntausten mukaiset ”lyhytterapeuttikoulutukset”).

Kun lisäopinnot on tehty muuten kuin yliopiston järjestäminä opintoina, niiden suorittamisesta tulee olla psykoterapeuttikoulutukseen haettaessa alle 10 vuotta.

Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveydeltään häiriintyneiden henkilöiden hoitamisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että hakija on työskennellyt mielenterveyden hoidon alueella tai sosiaali– tai terveydenhuollon selkeästi hoito- tai muutostavoitteisessa psykoterapeuttisessa asiakastyössä (esim. päihteidenhoidossa, kriisityössä tai perhetyössä), johon liittyy kokemusta monista usean kerran asiakassuhteista. Määrittely sulkee pois yleisemmän ihmissuhdetyön (esim. asumispalvelut, opetustyön, yksilö- tai ryhmäohjauksen tai seurakuntatyön).

Työkokemuksesta otetaan opiskelijavalinnassa huomioon vain se osuus, joka on kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen ja ennen psykoterapeuttikoulutuksen hakuajan päättymistä.

Mielenterveys- tai sitä vastaaviksi asiakastehtäviksi lasketaan esimerkiksi: psykologinen neuvonta-, keskustelu- ja ohjaus sekä psykoterapeuttinen potilastyö perusterveydenhuollon, psykiatrian tai päihdehuollon yksiköissä, työterveyshuollon piirissä, perhe- ja kasvatusneuvolayksiköissä sekä kolmannella sektorilla.

Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena. Työkokemuksen laskentaperusteissa huomioidaan myös osa-aikaisuus, jolloin työkokemukseen riittävä määrä on voinut karttua pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi neljänä vuotena 50 % mielenterveystyötä. Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumenteista on ilmettävä myös mahdolliset keskeytys- ja osa-aikaisuustiedot.

Jos hakijan perustutkintona on muu kuin lääkärin, psykologin tai sairaanhoitajan ammattiin johtava tutkinto, tulee työkokemuksesta vähintään 12 kuukautta olla hankittuna jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintaa olevassa organisaatiossa. Hakijan on osoitettava, että hänellä on kokemusta mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. 

Lisäksi koulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä vaadittu määrä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Koulutushoitojen psykoterapeuttinen potilastyö ja niiden työnohjaus kuuluvat olennaisena osana psykoterapeuttiopintoihin, eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä säännöllistä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana

Opiskelijavalinnan aikana hakijamäärästä riippuen joko kaikki hakijat tai vain ne, jotka ovat saaneet parhaat pistemäärät taustakoulutuksestaan ja työkokemuksestaan, kutsutaan soveltuvuushaastatteluun. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on soveltuvuus psykoterapeutin työhön ja mahdollisuus tehdä opintojen aikana psykoterapiatyötä koulutuksen tavoitteita vastaavasti joko aikuisten, nuorten, lasten tai perheiden ja pariskuntien kanssa.

Opiskelijalla tulee myös olla riittävä englannin kielen taito vaaditun kirjallisuuden opiskeluun ja riittävät tietotekniset valmiudet verkko-opintojen suorittamiseen.

Kunkin koulutusohjelman valintamenettely selostetaan erikseen koulutusohjelman kuvauksen yhteydessä.

Hakuperusteena olevan tutkinnon, mahdollisten psykologian tai psykiatrian lisäopintojen ja työkokemuksen perusteella joko kaikki hakukelpoiset hakijat tai osa heistä silloin, kun on kysymys suuresta hakijamäärästä, kutsutaan haastatteluun, jossa hakijan soveltuvuutta psykoterapeutin työhön arvioidaan.

Jos koulutusohjelmaan on enemmän opiskelijaksi ottamisen edellytykset täyttäviä hakijoita kuin koulutukseen voidaan ottaa, hakijat pisteytetään kunkin koulutusohjelman yhteydessä esitetyllä tavalla ja valinta tapahtuu paremmuusjärjestyksessä.

Koulutusohjelmat alkavat vain mikäli hakujulistuksessa ilmoitettu määrä hyväksyttyjä opiskelijoita ottaa opiskelupaikan vastaan.

Psykoterapeuttikoulutuksissa ja hakumenettelyssä sovelletaan opiskelu-oikeuden peruuttamista sekä alaikäisten turvallisuutta ja potilas- ja asiakasturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä.