Arviointityökalut apuna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistoimenpiteiden kustannusten ja vaikutusten ennakoinnissa
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen kohdistuvia arviointityökalujen kehittäminen on tarpeen, jotta niitä voidaan hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näin todetaan Turun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden toteuttamassa tutkimushankkeessa.
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä resurssien oikein kohdentamiseksi. Arviointityökalut auttavat kohdentamaan ja täsmentämään hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimia. Siten ne toimivat tiedolla johtamisen ja toimintastrategioiden suunnittelun välineinä.
Hankkeessa tunnistetut kansainväliset arviointityökalut kohdistuvat kansanterveyteen ja elintapoihin, sosiaaliseen ja alueelliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen, sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Arviointityökalun kohteet ovat yhdenmukaisia niin WHO:n asettamien kuin suomalaisten sosiaali- ja terveyspoliittisten painopisteiden kanssa. Kuitenkin moniin keskeisiin sisältöalueisiin, kuten mielenterveyteen tai lapsiperheiden ja paljon palveluja käyttävien kohderyhmiin, ei arviointityökaluja ole käytettävissä. Kansainvälisten arviointityökalujen käyttö edellyttää niiden kontekstisidonnaisuuden huomiointia. Erilaisen palvelurakenteen, painopisteiden, rahoituspohjan tai ajallisen etäisyyden vuoksi tunnistetut työkalut tai niiden osat eivät välttämättä suoraan sovellu suomalaiseen kontekstiin.
Arviointityökalut kohdistuvat tiettyjen teemojen sisällä pistemäisesti yksittäisiin toimintoihin, kuten tupakoinnin lopettamiseen. Näiden arviointityökalujen vahvuus on, että niitä voi hyödyntää osana prosessimaista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteiden suunnittelua. Riskinä on, että ne muodostavat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen laaja-alaisuuteen nähden pirstaleisen kokonaisuuden. Lisäksi on huomioitava edistämistoimien vaikutusten viive ja hitaus sekä intervention ulkopuolelta vaikuttavat tekijät, joita arviointityökalulla ei tavoiteta.
Arviointityökalujen näyttöönperustuvuus ja niiden kehittäminen monialaisesti ja poikkihallinnollisesti ovat on edellytyksiä arviointityökalujen luotettavalle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle. Kehittämiseen käytettävän pohjatiedon tulee olla saatavilla alueellisista tai kansallisista rekistereistä ja tietoaltaista tai kerättävissä osana päivittäistä työtä. Arviointityökalujen tulee olla myös käytettäviä ja vapaasti saatavilla.
Hankkeessa tunnistetuissa arviointityökaluissa keskiössä on yksilön toiminta. Tulevaisuudessa interventioita ja arviointityökaluja on tarpeen suunnata myös rakenteellisiin tekijöihin esimerkiksi verotuksen vaikutusten arvioimiseksi.
Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus, verkkohaut, asiantuntijapaneeli sekä menestysanalyysi.
Hankkeen tutkijoina toimivat Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta hankkeen vastuullinen johtaja, dosentti Mari Kangasniemi, post doc tutkijat Marja Hult ja Hanna Kallio, kansanterveystieteen laitokselta professori Sakari Suominen sekä Aalto-yliopiston terveystaloustieteen laitokselta professori Miika Linna ja projektitutkija Olli Halminen.
Lisätietoja: yliopistotutkija, dosentti Mari Kangasniemi 0504704285 mari.kangasniemi(at)utu.fi sekä neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 0295163326 heli.hatonen@stm.fi
