Turun yliopiston ympäristöjalanjälki
Turun yliopiston hallitus päätti vuonna 2018, että Turun yliopistosta tulee hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Turun yliopisto on arvioinut hiilijalanjälkensä vuosittain vuodesta 2019 lähtien ja etsinyt aktiivisesti keinoja pienentää hiilijalanjälkeään.
Turun yliopisto on nostanut luonnon monimuotoisuuden ja kestävyyden strategiansa monitieteiseksi teemaksi ja määrittänyt myös luontojalanjälkensä. Turun yliopisto on lisäksi yksi Oxfordin yliopiston koordinoiman Nature Positive Universities Alliance -verkoston perustajajäsenistä
Ilmastotyön edelläkävijä
Hiilijalanjäljen laskentaa vuodesta 2019
Turun yliopiston hallituksen linjaaman hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi yliopistoon muodostettiin kestävän kehityksen ohjausryhmän alle hiilineutraaliustyöryhmä, joka toimi vuodesta 2019 vuoden 2023 loppuun saakka hiilijalanjäljen laskennan edistämiseksi ja yliopiston hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Turun yliopiston hiilijalanjäljen laskentaa sekä päästöjen vähentämistä on seurattu vuodesta 2024 kestävän kehityksen ohjausryhmässä.
Turun yliopisto oli kansallisesti ensimmäinen korkeakoulu, joka määritti oman hiilijalanjälkensä ja on sittemmin laskenut hiilijalanjälkensä 5 kertaa vuonna 2019 kehitetyn kaavan avulla. Siinä tunnistetaan yliopiston toiminnan keskeiset päästölähteet, ja laskenta noudattaa GHG-protokollaa sekä ottaa huomioon scope1, scope2 –päästöt kokonaisuudessaan. Scope3:n osalta laskelma sisältää suurimman osan epäsuorista päästöistä, mutta kaikkia Turun yliopiston kirjanpidossa näkyviä kuluja ei toistaiseksi ole sisällytetty laskentaan, esimerkiksi palveluhankintojen osalta.
Turun yliopiston hiiljalanjälki vuodelta 2023
Vuoden 2023 laskennallinen kokonaispäästö oli 8600 t co2 ekv kg. Laskelmassa korostuu työasiamatkustus erityisesti lentoliikenteen kasvaneina päästöinä sekä tutkimustoimintaan (Tutkimuslaitteet ja Laboratoriot) liittyvät päästöt. Nämä kolme kategoriaa muodostavat yhteensä yli 85% kokonaispäästöistä vuonna 2023.
Tutustu myös alla hiilijalanjäljen vuosittaiseen laskentaan vuosina 2019-2022.
Luonnon monimuotoisuuden puolestapuhuja
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä tehdään luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tutkimusta siihen pohjautuvaa opetusta. Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys on myös yksi yliopiston strategian viidestä monitieteisestä teemasta, joka vahvistaa entisestään luonnon monimuotoisuuden monitieteistä tutkimusta Turun yliopistossa. Yliopisto on profiloitunut myös käytännön toimissaan luonnon monimuotoisuuden puolestapuhujana. Tämän lisäksi Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö tekee vaikuttavaa yleisötoimintaa, kuten ympäristö- ja tiedekasvatusta.
Turun yliopisto edistää luontopositiivisuutta myös tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä toimimalla kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Turun yliopisto liittyi perustajajäsenenä maailmanlaajuiseen yliopistoverkostoon, joka pyrkii edistämään korkeakoulujen biodiversiteettitutkimusta ja -opetusta, tukemaan luonnon ennallistamista korkeakoulusektorilla sekä syventämään korkeakoulujen välistä vuoropuhelua ja tiedonvälitystä.
Lue lisää monitieteisestä teemasta Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys
Tutustu Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön toimintaan
Turun yliopiston luontojalanjälki
Turun yliopiston luontojalanjälki vuodelle 2022 laskettiin käyttämällä Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tutkijoiden kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja, organisaation talouskirjanpitoa ja muita kulutustietoja. Luontojalanjäljelle on kehitetty suure luontoekvivalentti (biodiversity equivalent, BDe), joka kertoo teoreettisen osuuden lajeista, jotka todennäköisesti häviävät maailmanlaajuisesti. Kokonaisuudessaan luontojalanjälki vuodelta 2022 oli yhteensä 96,6 nBDe ja 0,03 nBDe/henkilö.
Suurimman osan Turun yliopiston luontojalanjäljestä muodostaa ostoenergia sekä tutkimustoiminta laitteineen ja palveluineen, kun taas hiilijalanjäljessä korostuvat erityisesti laitteilla tehtävä tutkimustoiminta ja työmatkustus.
Toisin kuin hiilijalanjäljen kohdalla, luontojalanjäljen määrittelyssä pystytään periaatteessa tarkastelemaan, mihin luontojalanjälki maantieteellisesti kohdistuu. Tämä mahdollistaa tarkemman analyysin luonnon monimuotoisuuden katoamisen kohdistumisesta Suomeen ja maapallon muihin alueisiin.
Hiilijalanjäljen laskentaa 2019-2022
Vuoden 2022 laskennallinen kokonaispäästö oli 7500 t co2 ekv kg. Laskelmassa näkyy pandemia-ajan jälkeen kasvanut työasiamatkustus erityisesti lentoliikenteen kasvaneina päästöinä. Toisaalta kertoimia on ajantasaistettu, jolloin päästöjen kasvu ei ole suoraan verrannollinen lentokilometrien kasvuun.
Turun yliopiston hiilijalanjälki on laskettu 2019 kehitetyn kaavan avulla. Siinä tunnistetaan yliopiston toiminnan keskeiset päästölähteet. Laskenta noudattaa GHG-protokollaa ja ottaa huomioon scope1, scope2 –päästöt kokonaisuudessaan. Scope3 osalta laskelma sisältää suurimman osan epäsuorista päästöistä, mutta kaikkia Turun yliopiston kirjanpidossa näkyviä kuluja ei ole sisällytetty esimerkiksi palveluhankintojen osalta.
Vuoden 2021 laskennallinen kokonaispäästö oli 5715 t co2 ekv kg.
Vuodesta 2020 Turun yliopisto on kasvattanut kestäviin valintoihin liittyvää tietoisuutta yhteisössään. Tämä ei kuitenkaan yksin selitä päästöjen pienenemistä, vaan merkittäviä tekijöitä ovat olleet, jo aiemmin myös, Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kompensaatiomenettelyt sekä työmatkustamisen väheneminen pandemian vuoksi. Kiinteistöjen osalta päästöt huoneistoalaa kohden ovat pienentyneet. Samoja kertoimia on toistaiseksi käytetty muussakin, kuin SYK:n omistamassa, TY:n vuokraamassa rakennuskannassa. Myös matkustuksen kokonaisjalanjälki pieneni entisestään, ollen vuonna 2021 enää 11 % vuoden 2018 luvusta.
Merkittävä lasku kokonaispäästöissä vuosien 2020 ja 2021 välillä johtuu lisäksi siitä, että Turun yliopisto on ottanut käyttöön uusia päästökertoimia tutkimukseen liittyvien hankintojen osalta. Tämä liittyy laskentojen kansalliseen harmonisointiin. Tutkimuslaitteet ja laboratoriotarvikkeet muodostavat hiilijalanjäljestä liki 60 %.
Turun yliopiston vuoden 2020 hiilijalanjälki oli 10 500 tCO2, joka on noin puolet edellisen vuoden luvuista. Kiinteistöjen hiilijalanjälki oli (1220 tCO2), matkustuksen (1359 tCO2) ja tutkimuksen (7898 tCO2). Muiden päästölähteiden osuus oli vähäinen. Vuoden 2020 hiilijalanjälki oli huomattavan alhainen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kiinteistöjen osalta päästöt laskivat merkittävästi SYK OY:n otettua käyttöönsä päästökompensoinnin ja tämän myötä sen kiinteistöt ovat hiilineutraaleja. Kiinteistöjen hiilijalanjäljen laskuun vaikuttivat myös lauha talvi ja toimialalla tapahtuneet kestävää kehitystä edistäneet muutokset. Matkustuksen hiilijalanjälki putosi koronatilanteen vuoksi huomattavasti ja tutkimuksen hiilijalanjälki puolestaan kasvoi hieman.
Turun yliopiston vuoden 2019 hiilijalanjälki oli 21 680 tCO2. Suurimmat CO2-päästölähteet olivat kiinteistöt (6830 t CO2), matkustus (7210 tCO2) ja tutkimus (6560 tCO2). Muiden päästölähteiden osuus oli vähäinen. Kaukolämpö muodosti suurimman osan kiinteistöihin liittyvästä hiilijalanjäljestä, matkustuksen osalta suurin osa päästöistä tuli lentomatkustamisesta. Tutkimuksen hiilijalanjälki muodostui tutkimuslaitteista (3250 tCO2) sekä kemikaaleista ja laboratoriotarvikkeista (2900 tCO2).
