Tutkimus Suomen historian oppiaineessa

Koneen säätiön vuosina 2021−2024 rahoittama monitieteinen, historian ja sosiaalityön tutkimusta yhdistävä hanke tuottaa uutta tietoa yhteiskunnallisten kriisien seurauksista köyhien ja huono-osaisten lasten ja nuorten elämään pitkällä aikaperspektiivillä. Hanke tarjoaa tietoa yhtäältä siitä, miten arjen köyhyyskokemukset eroavat aikakaudesta ja kriisistä toiseen ja toisaalta siitä, mikä lapsena ja nuorena koetussa köyhyydessä on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Taloudellisten kriisien on todettu vaikuttavan erityisen kielteisesti niihin perheisiin, joiden tilanne on ollut vaikea jo ennen kriisiä. Lasten näkökulmat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen ovat tärkeitä ja tutkimisen arvoisia sekä sinällään että niiden aikuisuuteen ulottuvien seurausten takia. Hanke korostaa uudenlaista, köyhien lasten omia kokemuksia ja omaa toimijuutta kunnioittavaa näkemisen ja katsomisen tapaa.

Lisätietoja: Kirsi Vainio-Korhonen

Hankkeen kotisivut

Keiden kaupunki -hanke on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen hanke, joka käynnistyi vuoden 2021 alussa. Hankkeessa tarkastellaan suomalaisten kaupunkien historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta historiantutkimuksen ja taiteen keinoin. Tutkimuksen kohteena on erityisesti kaupunkirakentamisen murrosaika 1960–1970-luvuilla sekä siihen liittyneet keskustelut kaupunkitilasta ja tasa-arvosta. Monet tuolloin alkaneet kehityskulut vaikuttavat kaupunkiympäristöissä yhä. Hankkeessa ovat mukana sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo sekä historiantutkijat Ainur Elmgren, Tiina Männistö-Funk ja Hanna Tyvelä.

Lisätietoja: Tiina Männistö-Funk

https://keidenkaupunki.com/

Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittama tutkimushanke Förfalskarna – Allmogens litterarisering och kunskap om det svenska språket i brottslig kontext i Finland under första hälften av 1800-talet lähestyy 1800-luvun suomalaisten kirjoitustaitoa rikoksen näkökulmasta ja tutkii niitä tilanteita, joissa etenkin alempisäätyiset suomalaiset olivat tuomiolla väärennysrikoksista. Hanke avaa väärennystapausten kautta laajasti 1800-luvun alun suomalaisen yhteiskunnan sosiaalihistoriaa ja etenkin yhteiskunnan työväenluokkaisen ja vähävaraisen väestönosan arkielämää.

https://sites.utu.fi/forfalskarna/

Rahoittaja: Svenska litteratursällskapet i Finland (2024–2027)
Vastuullinen johtaja: Professori Charlotta Wolff (Suomen historia, TY)

Hankkeessa Ooppera periferiassa? Turku ja Pariisi musiikki- ja teatterikaupunkeina 1790–1840 analysoidaan kulttuurista vuorovaikutusta Turun ja Pariisin välillä ja tutkitaan, miten musiikki- ja teatterielämä myötävaikuttivat porvarillisen julkisuuden ja kansalaisihanteiden muotoutumiseen. Polttopisteessä on erityisesti ranskalainen koominen ooppera (opéra-comique), jossa käsiteltiin yhteiskunnallisia teemoja ja esitettiin poliittisia kannanottoja valistuksen keskustelukulttuurin hengessä. Hanke työllistää neljä tutkijaa ja tuottaa merkittävää uutta tietoa Suomen musiikki- ja teatterihistorian varhaivaiheista.

Yhteyshenkilö: Charlotta Wolff
Hankkeen verkkosivu: https://sites.utu.fi/opera/

Koneen säätiön rahoittama, syksyllä 2023 käynnistynyt kolmivuotinen tutkimushanke ”Vaihtoehtoinen tie parempaan tulevaisuuteen: Luonnonmukainen elämäntapa Suomessa 1800-luvun jälkipuolelta nykypäivään” tarkastelee, miksi luonnonmukainen elämäntapa on eri aikoina näyttäytynyt tietyille ihmisryhmille ratkaisuna kunkin ajan yhteiskunnallisiin ongelmiin: aluksi teollistumisen ja kaupungistumisen aiheuttamiin mullistuksiin, 1960- ja 1970-luvuilla luonnon saastumiseen ja nykypäivänä ekologiseen kestävyyskriisiin. Vastaus ei löydy yksinomaan luonnon ja kulttuurin välisestä vastakkainasettelusta, sillä luonnonmukaisessa elämäntavassa ei koskaan ole ollut kyse ”villiin” luontoon palaamisesta, vaan luonnolle annetuista kulttuurisista merkityksistä. Hanke analysoi esimerkiksi luonnon mieltämistä terveyden ja eettisyyden lähteeksi sekä problematisoi luonnonmukaisuuden suhdetta modernisaation keskeisiin piirteisiin, kuten tieteeseen, teknologiaan tai kapitalistiseen voitontavoitteluun. Tutkimus osoittaa, kuinka ekologiseen kestävyyskriisiin johtaneen modernisaatiokehityksen varjossa on alusta lähtien pysytellyt luonnonmukaisen elämäntavan ajatukselle rakentunut vaihtoehtoinen modernisaatiokulku.

Lisätietoja: Suvi Rytty

Rahoittaja: TEKES (2013–2014)
Vastuullinen johtaja: Erikoistutkija Teijo Lehtonen (Tulevaisuuden teknologioiden laitos, TY)

Tulevaisuuden historia – tutkimusprojekti oli kaksi vuotinen hanke, joka toteutettiin Tulevai-suuden teknologioiden laitoksen (TY), Suomen historian oppianeen (TY) yhteistyönä. Hanke tutki lisätyn todellisuuden teknologian käyttömahdollisuuksia matkailun ja historiallisten koh-teiden yhteydessä. Projektin tuloksena syntyi useita mallisovelluksia, joiden avulla oli mahdollista tutustua uudella ja innovatiivisella tavalla erilaisiin historiallisiin paikkoihin ja tapahtumiin.

Tutustu tarkemmin sovelluksiin:

• Pyhän hengen kirkko on mobiili-sovellus, jonka tarkoituksena oli virtuaalitekniikan avulla esitellä tulipalossa vuonna 1593 tuhoutuneen kirkon sisätiloja ja esineistöä.
• Luostarinmäen seikkailu on tablettikoneille suunniteltu lisätyn todellisuuden sovellus, joka vie käyttäjän aika-matkalle Turun jokapäiväiseen elämään 1850-luvulla.
• Louhisaaren tarinat mobiilisovellus, joka vie käyttäjän Askaisissa sijaitsevaan Louhisaaren kartanon maisemiin 1800-luvun lopulla.

Valikoidut julkaisut:

• L. Viinikkala, O-P. Leskinen, O. Heimo, T. Korkalainen, T. Mäkilä, S. Helle, V. Pönni, J-P. Arimaa, F. Saukko, J. Pääkylä, S. Jokela, and T. Lehtonen. The Luostarinmäki Adventure – An Augmented Reality Game in an Open-Air Museum. NODEM 2014 – Engaging Spaces – Interpretation, Design and Digital Strategies 2014.
• K. Uotila, A. Vilkuna, I. Huvila, L. Viinikkala and H. Bäfner. Augmented reality and post medieval church – ruins of Holy Ghost Church in TurkuConference on Church Archaeolo-gy in the Baltic Sea Region 2013.   

Rahoittaja: TEKES (2015–2016)
Vastuullinen johtaja: Erikoistutkija Teijo Lehtonen (Tulevaisuuden teknologioiden laitos, TY)

MIRACLE oli Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen (TY), Suomen historian oppiaineen (TY), Valtion Tieteellisen Tutkimuslaitoksen, ICT – Digital systems and servicen, Informaatiotieteen laitoksen (TAY) ja Helsingin yliopiston Opettajankoulutus laitoksen kaksivuotinen yhteishanke.

Hankkeen keskiössä oli yhdistetty todellisuus (engl. Mixed Reality). Yhdistetty todellisuus on eri teknologioilla toteutettavaa virtuaalisten näkymien ja todellisuuden liittämistä yhteen käyttäjän näkökentässä. Sen tavoitteena oli luoda kustannustehokasta teknologiaa kulttuurimatkailuun ja luokkahuoneen ulkopuoliseen oppimiseen. Tämän saavuttaminen edellytti monitieteistä yhteistyötä tekniikan, kauppatieteiden sekä historian tutkijoiden ja museologien välillä.

Tutustu tarkemmin sovelluksiin:

• Hämeen linnan ritarisali muodonmuutos on lisätyn todelli-suuden sovellus, joka esittelee salin käytön ja ulkoasun muutoksia kolmella historian aikakaudella – keskiajan lopulla, 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa.
• Sanan seppä on lisättyä todellisuutta hyväksikäyttävä sovellus, joka tarjoaa käyttäjälleen virtuaalisen kierroksen 1500-luvun Turun tuomikirkkoon ja reformaation siellä aiheuttamiin muutoksiin.

Valikoidut julkaisut:

• Olli I. Heimo, Kai K. Kimppa, Laura Yli-Seppälä, Lauri Viinikkala, Timo Korkalainen, Tuomas Mäkilä and Teijo Lehtonen. Ethical Problems in Creating Historically Accurate Mixed Reality Make-beliefs, CEPE/ETHICOMP 2017 – Values in Emerging Science and Technology, 5–8 June 2017.
• Lauri Viinikkala. Digital but Authentic? Defining the Authenticity of Two Church Interiors Reconstructed with Mixed Reality Technology. Finskt museum 12/2016.
• Lauri Viinikkala. Yhdistetty todellisuus ja menneisyyden esittäminen. Narratiivin ja histo-riallisen tiedon suhde Louhisaaren tarinat -sovelluksessa. Teoksessa Digitaalinen humanismi ja historiatieteet. Kimmo Elo (Toim). Historia Mirabilis 12, Turun Historiallinen Yhdistys: Turku, 2016.

Rahoittaja: Emil Aaltosen säätiö (2013–2015)
Vastuullinen johtaja: Dos. Anu Lahtinen (Suomen historia, TY)

Hanke Perheen jäljillä on vuonna 2013 alkanut tutkimusprojekti, joka yhdistää perhehistorian ja sukupuolihistorian näkökulmat ja ottaa uuteen tarkasteluun ”entisaikojen perheen” ja siihen liitetyt käsitykset ja tutkimustiedot. Ajallisesti tarkastelu keskittyy siihen, millaisia perhesuhteet ovat olleet ennen 1900-luvun alkua ja miten menneiden vuosisatojen perintö on nähty 1900- ja 2000-luvuilla. Vanhojen ja uusien käsitysten törmäyttäminen auttaa rakentamaan entistä monipuolisemman kuvan lähisuhteiden monenlaisesta kirjosta.

Katso lisää projektin omilta verkkosivuilta.

Rahoittaja: Suomen Akatemia (2011–2014)
Vastuullinen johtaja: Professori Jarna Heinonen (Turun kauppakorkeakoulu, TY)

Nelivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä nyky-yhteiskunnan perhe yrittämisen ilmiöistä yhdistämällä historiallisen ja nykyajan perspektiivit toisiinsa. Käytännössä projektin tutkijat rakensivat historiaan ja nykyaikaan perustuvia elämäntarinoita valituille perheyrityksille ja analysoivat ja vertasivat niitä toisiinsa tuottaen uutta tietoa kasvusta ja sukupuolesta perheyrityksissä eri aikoina.

Projektin johtajana toimii Turun kauppakorkeakoulun liiketaloustieteen yrittäjätutkimuksen professori Jarna Heinonen. Kauppakorkeakoulusta projektissa ovat mukana myös tutkijat Ulla Hytti ja Pekka Stenholm. Suomen historian oppiaineesta projektissa työskentelevät professori Kirsi Vainio-Korhonen sekä tutkijat Ulla Ijäs ja Jarkko Keskinen.

Valikoituja julkaisuja

• Jarna Heinonen & Kirsi Vainio-Korhonen (Eds.), Women in Business Families: From past to present. Routledge: New York & London, 2018.
• Veli Pekka Toropainen, Päättäväiset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toi-mijuus uosina 1623–1670. Annales Universitatis Turkuensis C 419. Turun yliopisto, 2016.
• Ulla Ijäs. Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistaja Marie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismodernissa Viipurissa. Annales Universitatis Turkuensis C 402. Turun yliopisto, 2015.
• Jarkko Keskinen, Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskinäinen kilpailu ja yhteistyö Porin paikallisyhteisössä 1765–1845. Annales Universitatis Turkuensis C345. Turun yliopisto: Turku, 2012).

Rahoittaja: Suomen Akatemia
Vastuullinen johtaja: Professori Kirsi Vainio-Korhonen (Suomen historia, TY)

Tämän nelivuotisen tutkimusprojektissa tarkasteltiin arkipäiväisiä valtasuhteita, jotka jäävät usein tutkimuksen varjoon. Päämääränä oli tutkia epävirallisia ja näkymättömiä vallan käytön tilanteita virallisten organisaatioiden valtasuhteiden sijasta.

Tutkimushankkeen tavoitteena oli analysoida valtaa ja siihen liittyviä prosesseja uudenlaisella historiallisella näkemyksellä. Projektin tutkimusryhmällä oli yhteinen näkemys vallan luonteesta: se ei rajoitu vain valtiollisiin ja institutionaalisiin muotoihin, vaan valta käsittää myös yksilöiden arkisia ratkaisuja ja valintoja.

Valikoituja julkaisuja:

• Outi Hupaniittu: Biografiliiketoiminnan valtakausi. Toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900–1920-luvuilla. Scripta Lingua Fennica Edita 367; Arkistolaitoksen julkaisuja 16. Turun yliopisto & Arkistolaitos 2013.
• Ilana Aalto,  Laura Boxberg, Ulla Ijäs ja Heli Paalumäki (toim.), Vallan teoriat historiantutkimuksessa.  Historia Mirabilis 7. Turun historiallinen yhdistys ry. Turku 2011.

Rahoittaja: Suomen Akatemia (2008–2010)
Vastuullinen johtaja: Dos. Tapani Paavonen (Poliittinen historia, TY)

Projekti on osa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteellistä Valta Suomessa -tutkimusohjelmaa, joka päättyi vuonna 2010. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan kilpailun ja deregulaation muuttuvaa suhdetta taloudellisen toiminnan eri alueilla vuosina 1960–2005. Tutkimushankkeen pääkysymyksenä oli, miten vallan rooli on muuttunut kilpailun olemuksen ja vaikutusalueen määrittelyn välineenä eri aikoina. Tutkimuksen kohteena oli se, miten kilpailuideologia on omaksuttu yhteiskunnallisen ohjailun keskeiseksi periaatteeksi, ja miten yhteiskunnan ja talouden valvontaa koskevat säännöt ovat muuttuneet. Projektin teoreettisena perustana oli institutionaalinen teoria. Projektin tutkijoina olivat Kari Teräs, Mika Kallioinen, Jarkko Keskinen ja Liisa Lähteenmäki.

Valikoidut julkaisut:

• Petteri Pietikäinen (toim.). Valta Suomessa. Gaudeamus: Helsinki, 2010.
• Kallioinen M, Keskinen J, Lähteenmäki L, Paavonen T, Teräs K. Kilpailun kieli - Suomalaiset kartellit sotien välisenä aikana. Ojala, Jari ; Eloranta, Jari ; Roiko-Jokela, Heikki (Toim.): Monelta kantilta : Ilkka Nummelalle omistettu juhlakirja. Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos 2010.
• Kari Teräs. Yritys ja yhteiskunta. Heikki Huhtamäen verkosto- ja sidosryhmäsuhteet. SKS: Helsinki, 2009.

Rahoittaja: Suomen Akatemia ja TEKES (2004–2007)
Vastuullinen johtaja: Prof. Kirsi Vainio-Korhonen (Suomen historia, TY)

Projekti oli osa Suomen Akatemian kansallista tutkimusohjelmaa Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot. Projekti analysoi taloudellisen kilpailun ja sosiaalisen pääoman välistä vuorovaikutussuhdetta. Sen pääkysymyksenä oli millaista roolia sosiaalinen pääoma näytteli kilpailun rajoittamisessa? Miten yrittäjät toisaalta kontrolloivat keskinäistä kilpailua ja toisaalta jakoivat markkinoita keskenään muodostamalla virallisia ja epävirallisia yhteistyöverkostoja.

Valikoituja julkaisuja:

• Jarkko Keskinen & Kari Teräs (toim.). Luottamus, sosiaalinen pääoma, historia. Historia Mirabilis 5. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 2008.
• Martti Vihanto (toim.) Instituutiotaloustieteen nykyisiä suuntia. Turku: Turun korkeakoulujen yhteiskunnallis-taloudellinen tutkimusyhdistys ry, 2005.

Lapsiperheköyhyys edustaa nykytutkimuksen valossa haitallisinta köyhyyden muotoa, joka vaikeuttaa etenkin köyhien lasten elämänkulkua. Suomen historian ja sosiaalityön tutkijoiden yhteishanke tutkii turkulaista vähävaraisuutta kahden taloudellisesti vaikean ajanjakson jälkeen, vuonna 1827 palossa tuhoutuneen Turun jälleenrakennuksen ja 1990-luvun ja sitä seuranneen 2000-luvun laman jälkeisenä julkisen sektorin pysyvän niukkuuden aikana. Tutkimme köyhyyden kokemusta ja sen ylisukupolvisia siirtymiä erityisesti naisten ja lasten elämänpiireissä, joissa on edelleen paljon tutkimatonta sekä historia- että sosiaalitieteissä. Hankkeen rahoittaa Turun kaupunkitutkimusohjelma.

Hankkeen verkkosivut https://sites.utu.fi/kokko/

Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto
Vastuullinen johtaja: FT, arkkitehti Panu Savolainen (Suomen historia, TY)

Työryhmä: prof. Visa Immonen, dos. Liisa Seppänen, FM Ilari Aalto, arkkitehti, restaurointimes-tari Marko Huttunen, DI Laura Laine, arkkitehti Mia Puranen, arkkitehti yo. Pauliina Saarinen, DI Antti Haikala, MA Antti Seppänen

Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö kätkeytyy reilun kymmenen keskiaikaisen kivi-kirkon kattorakenteisiin. Ne ovat ainutlaatuinen, keskiajan puurakentamisesta kertova lähde-aineisto, osa maamme keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä mutta myös puoli vuosituhatta vanhoja, yhä toimivia kantavia rakenteita. Hankkeen Keskiajan puurakennusperintö Suomessa tavoitteena on dokumentoida ja tutkia Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen keskiaikaisia katto-rakenteita ja tallentaa niitä koskeva tieto avoimesti saatavaksi.

Hankkeessa puurakenteita tutkitaan monitieteisesti ja tieteidenvälisesti rakennusarkeologian, historiantutkimuksen, insinööritieteiden, arkkitehtuurin historian ja käsityökokemuksen harjaannuttaman rakenteiden lukutaidon menetelmin. Hankkeen tutkijoilla ja tekijöillä on kaikilla toisistaan poikkeava ja osalla pitkäaikainen perehtyneisyys keskiaikaisiin kattorakenteisiin, rakennusarkeologiaan, asiakirjalähteisiin pohjautuvaan rakennustutkimukseen, puuesineisiin, historialliseen arkeologiaan, restaurointiin, puun käyttöön rakennusmateriaalina erityisesti restauroinnissa sekä historiallisten puurakenteiden rakennustekniikkaan ja niiden laskennalliseen mallintamiseen.

Tutkimuksen tieteelliset tavoitteet liittyvät kattorakenteiden tulkintaan laajasta kulttuurihisto-riallisesta näkökulmasta. Tutkimalla toisaalta rakenteissa olevia merkkejä ja viitteellisiä jälkiä pyrimme ymmärtämään yhteisöllisen rakennusprosessin kulkua ja keskiaikaisen rakennustyö-maan arkea aikana, jolta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä. Toisaalta rakenteiden systemaattinen vertailu Baltian ja Ruotsin vastaaviin rakenteisiin pyrkii luotaamaan rakenteellisten innovaatioiden kulkeutumista ja toisaalta niihin sekoittuneita rakentamisen paikallisia käytäntöjä myöhäiskeskiajan Itämeren piirissä.

Tieteellisten ja kulttuuriperinnön tallentamiseen liittyvien tavoitteiden rinnalla hanke nostaa esiin kestävän rakentamisen ja kestävän kehityksen ulottuvuudet historiallisessa, nykyisessä ja tulevassa rakentamisessa. Yli puoli vuosituhatta toiminnassa säilyneet kattorakenteet tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää ja yleistajuistaa kestävien puurakenteiden toimintaa. Hankkeen tuloksena syntyvä avoin data, tieteelliset ja yleistajuiset julkaisut, kokeileva viestintä sosiaalisessa mediassa sekä dokumenttielokuva luovat uusia tapoja välittää ja juurruttaa tutkimukseen ja perinteisiin rakennustapoihin perustuvaa tietoa suurelle yleisölle aina käytännön arjen rakentamiseen saakka.

Projektin yhteistyökumppanina on Arkkitehtitoimisto Livady.

Yhteyshenkilö: Panu Savolainen.

Hanke vastaa ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen ymmärtää vaihtoehtohoitojen käyttöä ja rokotekriittisyyttä, sekä niihin liittyvää koululääketieteen kritiikkiä. Hankkeen vahvuutena on sosiologisen ja historiallisen tutkimuksen yhdistäminen, sillä pitkän aikavälin perspektiivistä katsottuna lääketiedekriittisyys ei ole hetkellinen, vaan syvälle moderniin yhteiskuntaan juurtunut ilmiö. Tarkastelun kohteena ovat lääketiedekriittisyyden taustalta löytyvät käsitykset sairaudesta, terveydestä, tiedosta ja asiantuntijuudesta, sekä näiden käsitysten historiallinen jatkumo 1900-luvun alusta nykypäivään. 

Hanke toteutetaan Turun ja Tampereen yliopistoilla.

Rahoittaja: Emil Aaltosen säätiö (2018–2020)

Yhteyshenkilö: Johanna Nurmi

> Hankkeen verkkosivusto

Kansallista menneisyyttä rakentamassa ja tulkitsemassa (2012–2019) analysoi historiaan ja kulttuuriperintöön liittyvää vallankäyttöä ja henkilösuhteita sekä selittää arkistoihin liittyviä kulttuurisia ilmiöitä. Hankeen tavoitteena on tutkia arkistoalan toimijoita ja heidän valintojaan 1800-luvulta nykypäivään.

Tutkimushankkeen intressit liittyvät historian ja kulttuuriperinnön ja niihin liittyvän vallankäytön ja henkilöverkostojen suhteisiin sekä ainoastaan sähköisessä muodossa syntyvän ja säilytettävän arkistoaineiston problematiikkaan. Keskeisiä käsitteitä ovat vallan verkostot ja muistin paikat. Hankkeessa kysytään muun muassa, kenen historia on ollut ja on säilyttämisen arvoista sekä miten ja millä perustein pysyvästi säilytettävät aineistot on valittu ja valitaan.

Rahoittaja: Kameraa rahoittaa Suomen Akatemia. Yhteistyökumppaneina ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland.

Yhteyshenkilö: Kirsi Vainio-Korhonen

> Hankkeen verkkosivusto

Rahoittaja: Suomen Akatemia (2017-2021)
Vastuullinen johtaja: Prof. Charlotta Wolff

Hanke ”Valistuksen tekijät. Ajatustapojen muuttaminen 1700-luvun Pohjois-Euroopassa” tutkii, kuinka evidenssipohjainen tieto ja radikaali filosofia vaikuttivat identiteetteihin, representaatioihin ja käytänteisiin yksilö- ja paikallistasolla Itämeren alueella vuosien 1740 ja 1810 välisellä ajalla. Korostamalla aatteellisen muutoksen taustalla olleita yksilöitä ja käytänteitä hanke pyrkii toiselle tasolle kuin perinteiset oppineet keskustelut pohjoiseurooppalaisen valistuksen olemuksesta. Hanke yhdistää sekä aate- että kulttuurihistorian kysymyksiä ja metodeja. Se toteutetaan kolmena tapaustutkimuksena, joissa analysoidaan lääkäreiden, diplomaattien ja virkamiesten lukemistoja, henkilökohtaisia kirjoituksia, verkostoja ja älyllistä toimintaa. Hanke on relevantti aate- ja kulttuurihistorioitsijoille mutta myös laajemmassa perspektiivissä. Se on muistutus tiedon tai sen puutteen, käytön tai väärinkäytön välittömistä ja tuntuvista seurauksista.

Lisätietoja: hankkeen johtaja Charlotta Wolff

> Hankkeen verkkosivusto

Rahoittaja: Turun kaupungintutkimusohjelma ja Svenska Kulturfonden (2019-2020)
Vastuullinen johtaja: Prof. Charlotta Wolff (Suomen historia, TY), Prof. Johanna Ilmakunnas (Nordisk historia, ÅA)

Hanke tutkii Turkua yhtenä Ruotsin valtakunnan ydinalueiden keskeisistä yliopisto- ja hallintokaupungeista yliopiston perustamisesta vuonna 1640 yliopiston siirtämiseen Helsinkiin 1828. Tavoitteena on Turun osalta antaa uutta tutkimustietoa yliopistokaupungin merkityksestä Ruotsin valtakunnassa ja sen älymystölle sekä selvittää, miten Turun inhimillinen ja kulttuurinen vuorovaikutus toisen yliopistokaupungin, Uppsalan kanssa näkyi turkulaisten arjessa. Näihin kysymyksiin vastaamme analysoimalla Turun akatemian ylioppilaiden, opettajien ja alumnien kontakteja, verkostoja ja älyllistä vuorovaikutusta Turussa, Turun seudulla sekä Turun ja Uppsalan välillä sekä tarkastelemalla ihmisten liikkuvuuden ja vuorovaikutuksen synnyttämiä pääomavirtoja ja aineellisen kulttuurin ilmenemismuotoja.

Tieteellisesti hanke linkittyy uusimpaan, historiantutkimukseen, jossa yhdistyvät kaupunki- ja kulttuurihistoria ja kulttuurimaantiede, yliopistohistoria, tieteen ja liikkuvuuden historia, henkilöhistoria ja prosopografinen tutkimus sekä sosiaalisten verkostojen tutkimus makro- ja mikrotasolla. Hanke toteutetaan Turun yliopiston ja Åbo Akademin välisenä konsortiona.

Yhteyshenkilö: Charlotta Wolff.

> Hankkeen verkkosivusto