Tutkimus kulttuurihistorian oppiaineessa
Kulttuurihistoriassa tutkimuksen perustana on tutkimisen vapaus. Oppiaine tekee korkeatasoista tutkimusta, harjoittaa monitieteistä kansainvälistä yhteistyötä ja edistää tieteiden välistä keskustelua. Kulttuurihistorioitsijat huomioivat ajan monitasoisuuden analysoidessaan historian jatkuvuuksia ja muutoksia. Kulttuurihistorian oppiaine osallistuu aktiivisesti uusien tutkimusmenetelmien kehittämiseen.
Kulttuurihistoriassa vahvasti tutkittuja aikakausia ovat keskiaika, uuden ajan alku ja ajanjakso 1800-luvun alusta nykypäivään. Lisäksi vahvuusalueita ovat elämäkerrallisuus, kokemusten, tiedon ja tunteiden kulttuurihistoria, ihmisen, eläimen/luonnon ja teknologian suhde, populaarikulttuurin ja mediahistorian tutkimus, sukupuolten historia, romantiikan aatteet ja kulttuuri, materiaalisen kulttuurin ja uskontokulttuurien tutkimus. Tärkeitä painoaloja ovat myös digitaalinen historia ja oman tieteenalan perusteiden tutkimus.
Tutkimusympäristö kannustaa sekä yksityiskohtaiseen lähilukuun että suuriin tulkintoihin, synteeseihin. Oppiaineessa tehtävälle tutkimukselle on ominaista lähdeaineiston monipuolisuus ja avoimuus uusille metodologisille ja teoreettisille haasteille.
Kulttuurihistoriallinen tutkimus problematisoi ihmisyyden ja kulttuurisuuden rajoja. Oppiaine kannustaa tutkijoita osallistumaan tieteelliseen, taiteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tutkimushankkeitamme
Uudet teknologiat ovat muuttaneet dramaattisesti historiallisten aineistojen tutkimusta. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehtien saatavuus digitaalisessa muodossa on mahdollistanut tuoreet kysymyksenasettelut, kun aineistoa voidaan tarkastella laajemmassa mittakaavassa, yli sen, mitä lähiluvun keinoin on havaittavissa. Kuvitellut kotimaat -hanke pyrkii hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ja kehittää menetelmiä ylirajaisen, Pohjois-Amerikan suomalaisen kulttuurin tutkimukselle. Perusajatuksemme on, että siirtolaislehtien tekstuaalinen rakentuminen on johtolanka siihen, miten lehdissä kuviteltiin niin mennyttä kuin nykyistäkin kotimaata. Siirtolaislehdistö muotoutui kulttuurien välitilassa ja julkaisi uutisia Suomesta ja Pohjois-Amerikasta, toisinaan suoraan kopioiden, mutta samalla myös muisteltiin, pohdiskeltiin ja uumoiltiin entisen kotimaan oloja. Hankkeen aikana digitoidaan noin 350 000 sivua Pohjois-Amerikan suomalaisia kausijulkaisuja, ja aineisto saatetaan käytettäväksi digi.kansalliskirjasto.fi-palvelun kautta.
Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, Koneen säätiö
Yhteyshenkilö: Hannu Salmi
Hankkeen kesto ja rahoittaja: n. 2023-2027, Koneen Säätiö
Yhteyshenkilö: Reetta Humalajoki
> Hankkeen verkkosivusto (valmisteilla)
DIGHT-Net on yhteistyöprojekti, joka keskittyy digitaalisen kulttuuriperinnön tutkimuksen edistämiseen Tallinnan yliopistossa (TLU) yhdessä Bolognan yliopiston (UNIBO), Amsterdamin yliopiston (UvA) ja Turun yliopiston (UTU) kanssa. Hanke pyrkii vahvistamaan digitaalisen kulttuuriperinnön tutkimusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ja kiinnittää huomiota kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. Projektin aikana perustetaan TLU:n humanistiseen tiedekuntaan digitaalisen kulttuuriperinnön tutkimuksen keskus (DIGHT-Hub).
Hankkeessa rakennetaan prototyyppi Juri Lotmanin ja Umberto Econ digitaaliseksi arkistoksi, digitoidaan Lotmanin arkiston aineistot sekä kehiteteään digitaalisen kulttuuriperinnön semioottista teoriaa Lotmanin, Econ ja muiden tutkijoiden työn pohjalta.
Hankkeen kesto ja rahoittaja: 2024–2027, EU Horizon
Konsortion PI: Marek Tamm (Tallinnan yliopisto), Suomen PI: Hannu Salmi
Lukemalla kansalaiseksi? Lastenkirjat ja kasvatuksellinen kirjallisuus Suomessa, 1790–1850 (LUKA) on tutkimushanke, joka tarkastelee lastenkirjallisuuden ja kasvatuksellisten oppaiden yhteyksiä yhteisten identiteettien luomiseen ja kansakunnan rakentamiseen 1800-luvun alkupuolella. Tutkimuksemme kattaa ajanjakson, jolloin Suomi hallinnollisena ja poliittisena kokonaisuutena alkoi rakentua Venäjän alaisena autonomisena Suomen suuriruhtinaskuntana vuodesta 1809 alkaen. Hanke luo uutta tietoa siitä, millaisia ajatuksia, tunteita, ohjeita, käytöstapoja ja arvoja lastenkirjoissa välitettiin aikana, jolloin kirjojen ajateltiin olennaisesti muovaavan yksilöitä ja yhteisöjä. Tarkastelemme lapsille suunnattuja ja lasten kasvatusta käsitteleviä kirjoja ja lehtikirjoituksia ajanjaksolla, jolloin lastenkirjallisuus levisi uudella tapaa samalla kun käsitykset lapsuudesta muuttuivat. Hanke tutkii Suomea ylirajaisen painokulttuurin näkökulmasta osana Itämeren aluetta.
Rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö, 2023-2026
Yhteyshenkilö: Heidi Hakkarainen
Hanke tutkii Suomen alueen eläin- ja kasvilajistoa historian-, kulttuurin- ja kielentutkimuksen keinoin. Se tuo esiin sanoma- ja aikakauslehtiin kätkettyjä havaintoja erilaisista lajeista 1800-luvulta 1970-luvulle, joista tieteellisessä ja julkisessa keskustelussa ei ole ollut aiemmin tietoa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa käsitys Suomen lajistosta ja tuottaa aiempaa kokonaisvaltaisempaa tietoa lajien esiintymisestä Suomen alueella tutkijoille, eri organisaatioille ja laajalle yleisölle.
Rahoittaja ja kesto: Alfred Kordelinin Säätiö, Suuret kulttuurihankkeet, 2023-2025
Yhteyshenkilö: Otto Latva
Hankkeessa tutkitaan ihmisten suhdetta kadonneisiin, uhanalaisiin ja tulokas- sekä vieraslajeiksi määriteltyihin merieläimiin ja -kasveihin Suomessa. Näitä lajeja ja lajimäärissä tapahtuneita muutoksia on tutkittu aiemmin lähes yksinomaan luonnontieteissä. Tässä projektissa tutkitaan ihmisten suhdetta muuttuvaan meribiodiversiteettiin historian, kulttuurin ja kielen tutkimuksen näkökulmasta. Tällä tavalla hanke pyrkii tuottamaan uutta tietoa muille tutkijoille, päätöksentekijöille ja laajemmalle yleisölle siitä, miten Itämeren biodiversiteetissä tapahtuneet muutokset on ymmärretty ja nähty suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa pitkällä aikavälillä ja miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet suomalaisten näkemyksiin meri- ja saaristoympäristöstä. Projekti tarjoaa myös tietoa, joka helpottaa kulttuurista sopeutumista tulokaslajeihin ja muuttuneeseen meriympäristöön sekä antaa uusia näkökulmia ymmärtää antroposeeni globaalina ilmiönä.
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2021-2025
Yhteyshenkilö: Otto Latva
Hanke selvittää ihmisten ja nykyään äärimmäisen uhanalaisten Itämeren pyöriäisten yhteistä menneisyyttä Suomen merialueella 1800-luvulta nykyaikaan. Tutkimusaineistoa kerätään haastattelemalla Suomen saaristoalueen asukkaita sekä käymällä läpi historiallista aineistoa, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä sekä arkistomateriaalia. Aineistoa tutkitaan hankkeessa poikkitieteellisesti yhdessä kulttuurihistorioitsijoiden ja biologien kanssa. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä Ympäristöministeriön kanssa.
Rahoittaja ja kesto: Weisell-säätiö, 2022-2024
Yhteyshenkilö: Otto Latva
Rahoitus: Turun kaupunkitutkimusohjelma 1.1.2023–31.12.2024
Tutkimushankkeessa selvitämme, mistä tekijöistä kaupunkilaisten arki Turun Linnakaupungin alueella muodostuu. Tutkimuskysymyksemme ovat:
Miten alueen sosio-materiaalinen ympäristö, sen historia ja ajalliset kerrokset sekä siellä liikkuminen vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin?
Miten tätä ympäristöä voitaisiin suunnitella tukemaan alueen erilaisten asukkaiden ja toimijoiden hyvinvointia?
Tutkimuksemme lähtökohtana on, että historia ja kulttuurinen muisti, nykyhetki sekä näkemykset tulevaisuudesta vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi alueen ihmiset, eläimet ja kasvit, joki/meri sekä rakennettu materiaalisuus kytkeytyvät toisiinsa tavoilla, jotka vaikuttavat ihmisten arkisiin kokemuksiin asuinympäristöstään. Käytämme tutkimuksessa aistietnografisia ja osallistavia tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Samalla kehitämme osallistavaa kaupunkisuunnittelua siten, että siinä huomioidaan a) ihmisten aistikokemukset ja niihin kietoutuvat ajalliset kerrostumat sekä b) suunnitteluprosessiin vaikuttavat valtasuhteet.
Lisätietoja:
Dosentti, FT Tiina Suopajärvi, etnologia, Turun yliopisto, tiina.suopajarvi@utu.fi
Tutkimusryhmän muut jäsenet:
Dosentti, FT Silja Laine, kulttuurihistoria, Turun yliopisto
FM Päivi Leinonen, etnologia, Turun yliopisto
Dosentti, FT Sanna Lillbroända-Annala, etnologia, Åbo Akademi
FT Maija Mäki, museologia, Turun yliopisto
FT Jenni Rinne, etnologia, Turun yliopisto
Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 -projektin tavoitteena on piirtää suomenkielisessä kirjallisuudessa kuviteltuja tiloja kartalle. Hankkeessa sovelletaan TurkuNLP-tutkimusryhmän kehittämää neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä humanistiseen tutkimukseen.
Hankkeen tavoitteet ovat:
- tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet nimentunnistuksen avulla
- geokoodata ja rikastaa tunnistetut paikannimet yhdistämällä ne avoimeen semanttiseen verkkoon (Wikidata)
- piirtää tietokannan avulla kotimaisen kirjallisuuden kartasto ja julkaista se interaktiivisena verkkosivuna osoitteessa https://atlas.utu <https://atlas.utu/>.fi
Rahoittaja ja kesto: Alfred Kordelinin säätiö, suuret kulttuurihankkeet 2022-2024
Yhteyshenkilö: Asko Nivala
Tieteellistä tutkimusta ja taiteellista työskentelyä yhdistävän hankkeen keskiössä on Kemiössä sijaitseva Sagalundin museoalue ja siellä erityisesti kansakoulunopettajien Nils Oskar Janssonin ja Adèle Wemanin museoidut kodit sekä niiden ympärille rakentunut 1900-luvun alun saariston luontomiljöö, kasvit ja puutarha.
Hanketta johtaa kulttuurihistorian ma. professori, elämänkerronnan tutkimukseen erikoistunut Maarit Leskelä-Kärki. Tutkijoina hankkeessa ovat humanistisen ympäristötutkimukseen erikoistunut kulttuuriperinnön tutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Otto Latva, materiaalisen kulttuurin tutkimukseen perehtynyt historioitsija FT Katja Weiland-Särmälä ja elämänkerronnan tutkija, kulttuurihistorioitsija FT Karoliina Sjö. Hankkeessa työskentelevät myös kuvataiteilija Erika Adamsson sekä dokumentaristi Aleksi Kauppinen.
Rahoittaja ja kesto: Svenska Kulturfonden, 2023
Yhteyshenkilö: Maarit Leskelä-Kärki
Projekti analysoi suomalaista elokuvaa big datana siten, että tutkimuskohteena ovat vuosina 1907–2017 valmistuneet näytelmäelokuvat ja pitkät dokumenttielokuvat, jotka ovat saaneet teatteriensi-illan. Projekti tutkii, millainen pitkän aikavälin näkymä suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen avautuu audiovisuaalisen kulttuuriperinnön kautta. Miten elokuva on kuvitellut ja tulkinnut Suomen modernisaatiota ja sen synnyttämiä jännitteitä? Projekti rakentuu metodologiaan, joka yhdistää puheentunnistusta, kuvantunnistusta ja kieliteknologiaa elokuvahistoriallisen tutkimuksen osaksi. Projektin lähtökohtana on tieteidenvälinen yhteistyö, johon osallistuvat Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston tutkijat. Hanke tekee läheistä yhteistyötä Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin kanssa.
Rahoitus: Suomen Akatemia 2020-2022
Yhteyshenkilö: Hannu Salmi
Hankkeessa tutkitaan, miten Suomen ja Ruotsin lehdistö ovat käyttäneet ja kierrättäneet toistensa sisältöjä ajanjaksolla, joka ulottuu 1700-luvun lopusta 1900-luvun alkuun. Aikakauden lehdistöä on digitoitu laajasti niin Suomessa kuin Ruotsissakin, mikä antaa mahdollisuuden tutkia laskennallisin menetelmin tekstimassojen päällekkäisyyksiä ja siten seurata informaation liikkeitä. Hanke tutkii, mitkä teemat ja tekstilajit hallitsivat tiedonkulkua ja mitä tämä kertoo lehdistön roolista maiden välisenä kulttuurin välittäjänä.
Hanketta koordinoi Turun yliopisto, jonka lisäksi tutkijoita on Helsingin yliopistosta, Uumajan yliopistosta ja Örebron yliopistosta.
Rahoitus: Svenska Litteratursällskapet i Finland 2020-2022
Yhteyshenkilö: Hannu Salmi
Sanojen liike -hanke tarkastelee 1800-luvun alun Suomen varhaisia kirjallisia keskuksia – Porvoota, Turkua ja Viipuria – painotuotteiden ja niiden vaikutusten kautta. Tutkimuskohteina ovat paitsi kokoelmat, myös aikakauden arkinen kokemusmaailma kuten painotuotteiden hankinta ja kuljetus, lukemisen konventiot ja kirjaharrastusten pohjalta syntyneet yhteisöt ja verkostot. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusi tekstien käyttöön ja merkitykseen perustuva tulkinta 1800-luvun kirjallisesta elämästä Suomessa ja siitä tavasta, jolla painettu sana oli läsnä lukevien aikalaisten elämässä.
Hankkeen rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2020-2022
Yhteyshenkilö: Heli Rantala
Psyykkisistä syistä johtuva vajaakuntoisuus on kasvava huoli yhteiskunnassamme. Ilmiöllä on pitkä historia, jonka tunnemme kuitenkin huonosti. Tämä hanke kysyy, miten psyykkinen kärsimys, sen pitkäkestoisuus ja sairastuneen yksilön osallisuus on kohdattu ennen, 1800-luvun jälkipuolelta nykyaikaan ulottuvana hyvinvointiyhteiskunnan synnyn aikana. Miten yksilö, perhe ja yhteiskunta ovat ymmärtäneet psyykkisen sairastumisen, sen pitkittymisen tai siitä vain osittain tervehtymisen. Miten aiemmin toimittiin, miten tilanteet koettiin?
Tutkimuksessa analysoidaan neljä elämäntarinaa biografista tutkimusotetta hyödyntäen. Tutkimus lähtee psyykkisen vajaakykyisyyden (mental disability) käsitteestä ja yhdistää vammaisuuden historian biografiseen tutkimukseen sekä uusmaterialistisiin lähtökohtiin mielen ja materian yhteenkietoutuneisuudesta.
Hankkeen rahoittaja ja kesto: Koneen säätiö, 2020-2022
Yhteyshenkilö: Kirsi Tuohela
Keskiaika on mielikuvitusta kiihottava historian ajanjakso. Se inspiroi paitsi populaarikulttuuria, myös pseudohistoriaa eli tieteenä esiintyvää mutta sen säännöistä piittaamatonta historian kuvausta. Viime vuosina salaliittomaiset käsitykset historiasta ovat levinneet omakustanteista ja vaihtoehtoblogeista suurten lehtien kommenttiosioihin ja yleisille keskustelufoorumeille keräten tuhansia lukijoita. Äärimmillään kyse on vaikuttamaan pyrkivästä historiapolitiikasta, joka haastaa asiallisen tieteellisen keskustelun ja tiedeviestinnän. Projektin aineistona on käytännössä koko suomenkielinen internet ja vertailuaineistona venäjänkielisen internetin pseudohistorialliset keskustelut. Tutkimusryhmä yhdistää tehokkaita tietokoneavusteisia menetelmiä historioitsijoiden asiantuntemukseen. Tällä yhdistelmällä pystytään osoittamaan pseudohistoriallisten kertomusten alkuperä, leviäminen ja merkitykset 2000-luvun historiakulttuurissa ja -politiikassa.
Rahoittaja ja kesto: Emil Aaltosen säätiö, 2019–2021.
Yhteyshenkilö: Reima Välimäki
Viraalinen kulttuuri 1800-luvun alun Euroopassa on Hannu Salmen akatemiaprofessuurin tutkimushanke. Se analysoi kulttuurin viraalisuutta, infektiivistä luonnetta 1800-luvun alussa, jota voi pitää modernin Euroopan formatiivisena ajanjaksona. Ranskan suuren vallankumouksen jälkimainingeissa Euroopan rajoja piirrettiin uudelleen. Samaan aikaan liike rajojen yli lisääntyi teknologisen muutoksen seurauksena. Sanomalehdistön kasvava vaikutusvalta 1820-luvulta lähtien vauhditti tätä kehitystä. Projekti jäljittää kulttuuristen tartuntojen ja ’viraalisuuden’ muotoja 1800-luvun alussa tutkimalla digitaalisten sanomalehtiarkistojen kokoelmia tekstinlouhinnan keinoin. Infektiivisten testien kautta projekti laajenee tutkimaan tarkemmin viraalisten ilmiöiden kulttuurihistoriaa.
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2017–2021
Yhteyshenkilö: Hannu Salmi
Uuden etsijät. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880–1940 on monitieteinen tutkimushanke, joka luotaa suomalaisen esoteerisuuden kulttuurihistoriaa 1880-luvulta 1940-luvulle. Monitieteisessä, kolmivuotisessa hankkeessa tutkitaan, miten modernisoituvan Euroopan historiaa muokanneet esoteeriset ja okkulttiset virtaukset tulivat osaksi suomalaista kulttuuria ja sen sisällä toimineiden yksilöiden kokemaa todellisuutta. Esoteerisuus yhdisti suomalaisen sivistyneistön eri ryhmittymiä, erityisesti taiteilijoita ja mahdollisti kontaktit myös kansainvälisiin verkostoihin. Hankkeessa tarkastellaan, millaisena vuosisadan vaihteen uskonnollinen murros näyttäytyy historiallisiksi marginaali-ilmiöiksi aiemmin luettujen teosofian, spiritualismin, antroposofian ja muiden länsimaisen esoteerisuuden piiriin kuuluvien ilmiöiden näkökulmasta. Valitsemamme yksilöihin keskittyvän näkökulman avulla on mahdollista tarkastella suomalaisen esoteerisuuden merkityksiä laaja‐alaisesti, paitsi modernin uskonnollisuuden ja suomalaisen kansallisidentiteetin muotoutumisessa myös osana modernin taiteen, tieteen ja yksilökäsityksen muutosta.
Rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö, 2018–2020
Yhteyshenkilö: Maarit Leskelä-Kärki
Audiovisuaalinen kulttuuri ja ajan sykliset rakenteet Suomessa 1920-luvulta 1990-luvun loppuun (AVSYKLI) on mediahistoriallinen hanke, joka tutkii sähköisen joukkoviestinnän muokkaamaa suomalaista arkea ja elämäntapaa. Sen tavoitteena on tehdä pitkän ajanjakson analyysiin perustuva tulkinta suomalaisten median- ja ajankäytöstä. Tärkeän aineiston muodostavat pitkältä aikaväliltä kootut ohjelmien lähetystiedot. Analysoimme sitä, miten ohjelmien virta on jäsentänyt kuuntelijoiden ja katselijoiden elämää ja millaisia merkityksiä audiovisuaalisella medialla on ollut ajallisten rakenteiden muodostumisessa. Hanke kehittää uusia menetelmiä digitaalisten media-aineistojen analyysiin. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Yle Arkisto ja Kansalliskirjasto. Käynnistämisvaiheessa oleva projekti hakee rahoitusta täysipainoisen tutkimustyön aloittamiseen.
Käynnistysrahoitus: Turun Yliopistosäätiö, 2018
Yhteyshenkilö: Paavo Oinonen
Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 on osa Suomen Akatemian rahoittamaa digitaalisten ihmistieteiden ohjelmaa. Se on Kansalliskirjaston digitointiyksikön, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan sekä Turun yliopiston kulttuurihistorian ja Tulevaisuuden teknologian laitoksen yhteinen konsortio. Hankkeessa tutkitaan julkisen keskustelun muotoja, laajuutta, kehitystä ja ylirajaisia kytkentöjä Suomessa vuosina 1640–1910. Hankkeessa tutkitaan kirjatuotantoa metatietoanalyysin avulla ja louhitaan kaikkia Suomessa vuosina 1771–1910 julkaistuja sanoma- ja aikakauslehtiä. Turun tiimi on keskittynyt ennen kaikkea tekstin uudelleenkäytön tutkimukseen ja saanut käyttöönsä myös vuosien 1911–1920 lehdet.
Hanke on julkaissut tietokannan tekstien uudelleenkäytöstä, ja se on avoimesti luettavissa.
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2016–2019
Yhteyshenkilö: Hannu Salmi
Näe, kuule, tunne, koe. Moniaistinen kokemuksellisuus Tuomas Akvinolaisen muistojuhlissa on yhtä aikaa monitieteinen tutkimus- ja taidehanke sekä kokeileva kohtaamispaikka tieteen, taiteen ja yleisön välillä. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää Tuomas Akvinolaisen keskiaikaisten muistopäivien liturgisia juhlallisuuksia ja sitä, millaisia emotionaalisia viestejä musiikin ja runokielen yhteen kietoumat välittivät eri aisteille. Lähestymme aistimellisuutta ja emotionaalisuutta tarkastelemalla muistopäiviä varten koottuja keskiaikaisia tekstejä ja lauluja, sanoitusta ja melodiaa, puheen ja laulun vaihtelua, toistoina kuuluvia korostuksia sekä musiikin sanoille antamia painoja. Tutkimuksen lisäksi olemme olleet aktiivia järjestämään erilaisia tapahtumia erilaisille yleisöille, ennen kaikkea tieteellisiä konferenssiesitelmiä, esitelmiä suurelle yleisölle, laulutyöpajoja, joissa yleisö osallistuu laulamiseen ja tunteiden sanallistamiseen sekä konsertteja. Olemme julkaisseet yhteistyössä Vox Silentiin kanssa mm. CD-levyn, Felix Thomas, lumen mundi, mikä pitää sisällään osan Tuomaan juhlapäivien lauluista. Vuoden 2019 alussa julkaistaan projektin opus magnus, eli tutkimuksemme tulokset teoksessa The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas (kustantaja Sibelius Akatemian MusDoc Research Publications -sarja).
Rahoittaja ja kesto: Koneen Säätiö, 2015–2018
Yhteyshenkilö: Marika Räsänen
PROPREAU on Suomen Akatemian vuosina 2016–2019 rahoittama digihum-konsortio, jossa selvitetään esimodernien latinankielisten tekstien tekijyyttä. Tarkastelemme useita sellaisia historiallisesti kiinnostavia ja kiistanalaisia tekstejä, joiden tekijästä on saatettu väitellä satoja vuosia. Käynnistimme hankkeen klassikolla: Ciceron nimiin keskiajalla laitetulla teoksella Rhetorica ad C. Herennium. Käytimme tietokoneen opettamiseen Ciceron tekstejä ja hyvin suurta antiikin tekstien korpusta. Niin tässä kuin useissa muissakin tutkimissamme tapauksissa vastaan on tullut yllätyksiäkin. Ciceron lisäksi tarkastelemme niin Augustinukseen, Gregorius Suureen, Petrus Zwickeriin kuin Henrik VIII:n liittyviä tekstejä.
Käyttämämme koneoppimiseen perustuvat menetelmät (SVM ja CNN) pystyvät tarkastelemaan tekstiä sellaisella tasolla, johon ihminen ei kykene, mutta menetelmien tulokset hankkeessamme sidotaan aina tiukasti perinteiseen historian- ja kielentutkimuksen työkalupakkiin. Kiistanalainen tekijyys vahvistetaan tietokoneavusteisen luokittelun ja sisältö- ja kontekstianalyysin yhteistuloksena.
Konsortiota johtaa professori Marjo Kaartinen ja siinä toimivat tutkijatohtorit Teemu Immonen, Jesse Keskiaho, Raija Vainio ja Reima Välimäki sekä tohtorikoulutettava Anni Hella. Menetelmäpuolesta vastaavat Tulevaisuuden teknologian laitokselta apulaisprofessori Filip Ginter ja tutkimusavustaja Aleksi Vesanto.
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2016–2019
Yhteyshenkilö: Marjo Kaartinen
Useimmat tekstit ovat tilallisia ja ne rakentuvat keskeisten paikkojen verkostosta. Tämä oli erityisen tyypillistä romantiikan ajalle (1790–1840), jota luonnehti kasvava kiinnostus sekä historiallisiin paikkoihin että luonnonpaikkoihin. 1800-luvun romantiikka heijasteli kosmopoliittisuuden ja nationalismin välistä jännitettä ja pohti teollistumisen vaikutuksia luonnonympäristöihin. Post doc -hankkeessani esitän tilallisen tulkinnan englantilaisesta ja saksalaisesta romantiikasta. Hanke pyrkii ylittämään kapean keskittymisen yksittäisiin romantiikan kirjoittajien analysoiden lähilukemisen ohella digitaalisesti isoa tekstuaalista korpusta ja rekonstruoiden geografisia karttoja, joita tekstit sisältävät. Teksilouhinnan tulokset visualisoidaan päällekkäisinä karttoina, jotka tuottavat uutta tietoa keskuksen ja periferian sekä urbaanien alueiden ja luonnonympäristöjen suhteesta romantiikan aikana, tutkien reittejä metropolisten, pikkukaupunkien, maaseudun ja historiallisten alueiden välillä.
Rahoittaja ja kesto: Turku Institute for Advanced Studies, 2017–2019
Lisätietoja: Asko Nivala
Sanomalehdet olivat aikansa big dataa, suurille kansanjoukoille suunnattu tiedotusväline. Niiden dramaattinen ekspansio synnytti 1800-luvulla tiedon kierrättämisen kulttuurin, joka oli globaalia. Tästä huolimatta aiemmassa tutkimuksessa lehdistöä on usein tarkasteltu kansallisessa viitekehyksessä. Tätä on vahvistanut edelleen se, että sanomalehdistön tallentaminen ja digitointi on tapahtunut lähinnä kansallisesti. Projekti Oceanic Exchanges: Tracing Global Information Networks in Historical Newspaper Repositories, 1840–1914 (OcEx) tuo yhteen tietokoneavusteisen sanomalehtitutkimuksen johtavat tutkimusryhmät Iso-Britanniasta, Hollannista, Meksikosta, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. Tavoitteena on tutkia informaation kulkua kansallisten ja kielellisten rajojen yli 1800-luvulla kokoamalla yhteen digitoituja sanomalehtikokoelmia. Tavoitteena on tutkia ennen kaikkea tekstien uudelleenkäyttöä ja käsitteiden siirtymiä alueelta toiselle.
Rahoittaja ja kesto: Suomen Akatemia, 2017–2019
Yhteyshenkilö: Hannu Salmi